Kivinokka säilyi virkistysalueena, vaikka kaupunki sekä kaupungin suurin puolue Kokoomus ajoivat aggressiivisesti sinne asuntoja. Miten Kivinokka sitten saatiin säästettyä rakentamiselta, vaikka kaupunkiin tarvitaan kipeästi uusia asuntoja? Lyhyt vastaus: SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto päättivät niin - ja lopulta myös Perussuomalaiset, Kepu ja RKP (nöyrä kiitos kaikille poliitikoille, jotka äänestivät Kivinokan puolesta).
Mutta uskon, että meidän kivinokkalaisten aktiivisuudella oli ratkaiseva osuus asiaan. Kivinokkalaisten aktiivisuudella oli sijansa kansalaismielipiteen muokkauksessa, poliitikkojen mielipiteiden muokkauksessa, kansalaisten aktivoimisessa ja monissa muissa asioissa, jotka johtivat Kivinokan säilyttämiseen.
Tämä oli äärimmäisen suuri voitto, demokratian ja aktiivisten kaupunkilaisten voitto. Uskallan väittää, että tämä on yksi historian suurimmista voitoista, joita kaupunkilaiset ovat suuresta ja mahtavasta Helsingin kaupungista ottaneet. Rinnastuu taisteluihin Puu-Vallilasta ja Puu-Käpylästä.
Kuvailen tässä omasta näkökulmastani prosessia, jolla saatiin niskalenkki kaupungista. Jos joku joskus tutkii Kivinokan historiaa, niin kenties tämä kirjoitus valaisee yhtä aikakautta. Ja kenties joku voi tästä jotain oppiakin. Mutta korostan, että seuraava kirjoitus perustuu omiin muistiinpanoihini, päiväkirjamerkintöihin ja katkonaiseen muistiini. Toivottavasti en kuitenkaan ole unohtanut mitään olennaista.
Mistä kaikki alkoi?
Kaupunki esitti syksyllä 2013 suunnitelmiaan Kivinokan tulevaisuudelle. Kaupunki esitti 3 erilaista vaihtoehtoa, mutta aika nopeasti kävi selväksi, että kaupunki tulee esittämään rakentamista.
 |
| Kaupunki esitteli kolme suunnitelmaansa Kivinokan alueelle Kaupunkisuunnitteluviraston auditorio, syksy 2013. |
Päätimme Kivinokassa koota ryhmän, joka alkaa ajaa Kivinokan säilyttämistä virkistysalueena. Nimesimme sen Kivinokka kaikille -liikkeeksi. Liike oli avoin ja siihen sai liittyä ja osallistua kuka vaan, joka kokee Kivinokan asian omakseen. Tietysti suurin osa liikkeen aktiiveista oli kivinokkalaisia, koska mehän sen alueen tunnemme rakkaimmaksi. Mutta oli liikkeessä muitakin. Ja se oli tärkeää, sillä emme halunneet antaa viestiä nimbyilystä (sillä emmehän me Kivinokassa nymbyile muutenkaan). Oli viestinnän kannalta äärettömän tärkeää, että liike ei koostunut pelkästään kivinokkalaisista.
 |
| Kivinokka kaikille -liikkeen lähtölaukaus Kivinokan tanssilavalla. |
Vihaan nimbyilyä. Ja se oli vaikeaa tasapainoilua Kivinokka-liikkeen kanssa, että miten se vältetään. Miten argumentoida ulospäin ilman, että kuulostaa nimbyltä? Siinä sai olla kieli keskellä suuta. Minulla on mökki Kivinokassa, koska se on kiva paikka. Ja haluan puolustaa Kivinokkaa, koska se on kiva paikka, en siksi että minulla on siellä mökki. Olisin puolustanut Kivinokkaa vaikka minulla ei olisikaan mökkiä siellä (tuskin kuitenkaan niin aktiivisesti).
Oli alusta alkaen selvää, että Kivinokka ei tule säilymään entisellään. Juuri kukaan poliitikko ei tule äänestämään Kivinokan puolesta sellaisena alueena kuin se nyt on. Joka oli ihan oikein, sillä alue kaipaakin kehittämistä ja tietynlaista kasvojenkohotusta.
Teimme Kivinokka-liikkeessä päätöksen: Lähdemme voimakkaasti ajamaan virkistysalueen kehittämistä ja alueen avaamista entistä suuremmalle osalle kaupunkilaisia. Se olisi ainoa tie saada poliitikkojen enemmistö taaksemme. Siksi valitsimme liikkeen nimeksi "Kivinokka kaikille", emmekä esimerkiksi "Suojele Kivinokkaa" tai "Kivinokka säilytettävä". Halusimme nimellä viestiä avoimuutta ja halua kehittyä. Sillä saimme myös häivytettyä pahinta nimbyily-leimaa.
Esimerkiksi Vartiosaari kaiketi rakennetaan, ja siinä vaikutti varmasti aika lailla se, että vartiosaarelaiset nimbyilivät: vastustivat siltaa ja alueen avaamista suuremmalle väkijoukolle (nyttemmin Save Vartiosaari -liike on kyllä hienosti ajanut saaren asiaa). Osmo Soininvaara kertoi, että se oli yksi syy, miksi äänesti Vartiosaaren rakentamisen puolesta.
Vartiosaareen verrattuna Kivinokalla on myös se hyvä puoli, että Kivinokalla on paljon enemmän käyttäjiä. Kun laskee mukaan kesämajat ja siirtolapuutarhan ja mökkien omistajien omaiset ja muut Kivinokan ystävät, niin siinä on kasassa monta tuhatta ihmistä. Saimme Kivinokka-liikkeeseen koottua hyvän porukan, jolla on paljon erikoisosaamista: mukana oli arkkitehtejä, jotka osasivat tehdä maankäyttösuunnitelmia virkistysalueen kehittämiseksi. Mukana oli ihmisiä, jotka osasivat paikallispolitiikan kiemurat ja joilla oli yhteyksiä päättäjiin. Yhdet tunsivat Kivinokan historian ja taustat, tiesivät mitä toimenpiteitä oli aikaisemmin tehty. Mukana oli tiedottamisen ja viestinnän ammattilaisia, jotka saivat juttuja medioihin. Toiset liikkuivat sosiaalisessa mediassa kuin kalat vedessä ja levittivät infoa siellä. Siten oli kaupunginosa-aktiiveja, jotka olivat aikaisemminkin taistelleet menestyksellisesti kaupunkia vastaan. Mukana oli ihmisiä, jotka osasivat järjestää tapahtumia. Yksi osasi tehdä mainoksia ja ilmoituksia. Ja monia muita taitavia ja puuhakkaita tyyppejä. Saatiin kasaan aika iskukykyinen porukka.
Tuumasta toimeen
Kun porukka oli saatu kasaan, oli aika alkaa toimia. Kiivain taisto käytiin aikavälillä syksy 2013 - kevät 2014. Tässä alla lueteltuna toimenpiteitä, joita teimme (ne ei ole lueteltu täysin kronologisessa järjestyksessä). Toimenpiteillä oli kolme päätarkoitusta: 1) saada poliitikot Kivinokan taakse, 2) saada kansalaismielipide Kivinokan taakse, 3) tehdä Kivinokkaa laajemmin tunnetuksi ja saada asialle näkyvyyttä.
Tällaista kaikkea teimme:
- Taustatyö. Liikkeen linja oli määritelty: Haluamme kehittää Kivinokkaa virkistysalueena. Aloimme etsiä tietoa ja perusteluita tavoitteemme pohjaksi. Emmehän me voi vaatia mitään, jota emme pysty perustelemaan. Perehdyimme aikaisempiin Kivinokka-päätöksiin ja asikirjoihin ja lausuntoihin. Katsoimme mitä strategioita kaupungilla on Kivinokan kohdalla ollut aikaisemmin, mitä luonnonsuojeluliitot yms. ovat Kivinokasta sanoneet. Teimme laskelmia Kivinokan käyttäjistä. Kun materiaalia oli kasattu, laadimme siitä 9 kohdan lausunnon "Helsingin asuntopulaa ei voi ratkaista rakentamalla Kivinokka. Sen sijaan Kivinokka on virkistysratkaisu suurelle osalle Helsinkiä."
- Kontaktit poliitikkoihin. Aloimme systemaattisesti käydä läpi paikallispoliitikkoja, järjestöjä ja yhdistyksiä ja tiedustelemaan heidän kantojaan Kivinokkaan. Tavoite oli, että saamme levitettyä tietoa itsestämme. Yritimme vaikuttaa mielipiteisiin ja samalla kartoittamaan mitä mieltä Kivinokasta ollaan. Monet olivat virkistysalueen kehittämisen kannalla, tai sitten kantaa ei ollut päätetty. Harva uskalsi kovin aikaisessa vaiheessa sanoa vielä kannattavansa rakentamista. Paras vastaus tuli RKP:n edustajalta: "Olemme luonnollisesti kaiken hyvän puolesta kaikkea pahaa vastaan". Ota niistä poliitikoista sitten selvää.
- Kontaktit järjestöihin. Olimme yhteydessä kymmeniin ja kymmeniin järjestöihin, joilta mahdollisesti voisimme saada tukea. Olimme yhteydessä kaikenlaisiin järjestöihin, kuten kaupunginosayhdistyksiin, luonnonsuojeluyhdistyksiin, polkupyöräilijöihin, ja mitä nyt keksimmekään. Osa lähti tukemaan Kivinokkaa avuliaasti, osa ilmoitti, että asia ei kuulu heidän agendaansa.
- Kävelyt. Aloimme kehitellä omaa visiota siitä, miten Kivinokkaa tulisi kehittää virkistysalueena. Halusimme, että poliitikoille annetaan myös muita vaihtoehtoja kuin pelkkä rakentamisvaihtoehto. Kivinokassa järjestettiin kävelykierroksia, joissa ihmiset saivat ideoida tulevaisuuden Kivinokkaa.
- Työpajat. Kaupunkisuunnitteluvirasto suostui pitämään kanssamme työpajoja, joissa kehiteltiin Kivinokan virkistyskäyttöä. Tästä kiitos ja kunnia virastolle, tällainen yhteistyö ei ole siellä jokapäiväistä.
- Visio Kivinokan tulevaisuudesta. Laadimme suunnitelman Kivinokan tulevaisuudesta virkistysalueena. Saimme kaupunkisuunnitteluviraston lupaamaan, että meidän visio esitellään poliitikoille (kaupunkisuunnittelulautakunnalle) samalla kuin viraston virallinen rakentamisvaihtoehto. Tämäkin on hyvin poikkeuksellista ja siitäkin kiitos virastolle. Ja vaikka visiomme ei olekaan ihan samaa tasoa kuin viraston ammattilaisten tekemä, niin olen aika ylpeä siitä. Luonto-liiton edustaja sanoi eräässä tilaisuudessa, että on nähnyt paljon asukkaiden tekemiä esityksiä, mutta tämä on yksi harvoista oikeasti toteuttamiskelpoisista suunnitelmista.
Meidän luomalle Kivinokan kehitysvisolle oli elintärkeää, että kaikki Kivinokassa toimivat yhdistykset (Kivinokkalaiset, Ponnistus, JHL) sen allekirjoittivat. Ja kaikkihan sen toki ilomielin allekirjoittivat. Eihän sillä olisi muuten ollut mitään painoarvoa.
- KinoKivinokka-elokuvatapahtuma. Järjestettiin ensimmäistä kertaa elokuussa 2013. Tapahtuman tarkoitus oli viihdyttämisen lisäksi herättää huomiota ja houkutella ihmisiä Kivinokkaan. Tapahtuma onnistui niin hyvin, että tämän vuoden elokuussa 2014 tapahtuma järjestettiin jälleen.
- Tukikonsertti. Kivinokan tukikonsertti päätettiin järjestää Kulosaaren kartanossa. Esiintyjiä oli monta kymmentä, kaikki halukkaat eivät tainneet edes mahtuneet mukaan. Tunnetuimpia nimiä olivat Tuure Kilpeläinen, Tumppi Varonen ja Freeman. Se oli hieno ilta, ihmisiä kävi illan aikana kartanolla noin tuhat. Konsertista toteutettiin myös videokooste. Video konsertista löytyy täältä:
- Joulupolku. Kivinokassa ja Kulosaaren kartanolla järjestettiin Joulupolku koko perheelle: joulupukki, askartelua, musiikkia, työpajoja, kahvia ja pullaa, yms. Leppoisa tapahtuma. Ihmisiä oli ihan kohtalaisesti, mutta silti vinkiksi muille: Älkää järjestäkö Joulupolkua samana päivänä kun kaupungissa on kuusi muutakin joulupolkua, kuten Seurasaaressa.
- Kivinokka-näyttely. Rikhardinkadun kirjastossa järjestettiin Kivinokka-aiheinen näyttely, jossa esiteltiin Kivinokan historiaa tekstien, kuvien ja taideteosten avulla.
- Adressi. Kivinokkalaiset olivat keränneet adressia jo paljon ennen vuoden 2013 syksyä, ja siihen oli kerätty noin 6000 yksityishenkilön nimeä ja noin 50 järjestön kannanotot. Adressi luovutettiin kaupunkisuunnittelusta vastaavalle apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilälle maaliskuussa 2014.
 |
| Kivinokkalaiset luovuttivat adressin Hannu Penttilälle. |
- Kaavakävelyt. Kivinokassa järjestiin kävelykierroksia, joissa tehtiin aluetta tutuksi kaupunkilaisille ja poliitikoille. Vihreille ja demareille räätälöitiin omat kierrokset. Monet poliitikoista olivat ensimmäistä kertaa Kivinokassa, ja vasta kaavakävelyillä monille konkretisoitui millaisesta alueesta ovat päätöksiä tekemässä. Uskon, että kävelyt käänsivät monen poliitikon pään.
 |
| Helsingin vihreät kaavakävelyllä räntäsateessa. |
- Mielipidekirjoitukset. Kirjoittelimme aktiivisesti mielipidekirjoituksia lehtiin, ja niitä julkaistiin ihan kiitettävästi, muun muassa Hesarissa, Vallila-Hermanni-lehdessä ja Kallio-lehdessä.
- Bloggaaminen ja sometus. Teimme blogikirjoituksia, jotka levisivät netissä erinomaisesti. Olimme aktiivisia netissä erilaisissa keskustelupalstoissa, joissa käsiteltiin Kivinokkaa. Etenkin Facebookissa, mutta myös Twitterissä käsiteltiin paljon Kivinokkaa.
- Tiedottaminen. Teimme lehdistötiedotteita kaikista tapahtumistamme ja uusista käänteistä ja saimme niitä hyvin esille eri medioissa (täällä valikoituja kirjoituksia).
- Mielenosoitus. Järjestettiin mielenosoitus Narinkkatorille paria päivää ennen kuin asiaa käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Iloinen ja aurinkoinen tapahtuma, jonne tuli monta sataa Kivinokan kannattajaa. Paavo Arhinmäki kävi antamassa tukensa Kivinokalle, Pertti Kurikka piti pienen puheen, samoin kymmenet muut kaupunkilaiset. DJ soitti musaa ja Tumppi oli taas kitaran varressa.
 |
| Mielenosoitus Narinkkatorilla. |
- Keskustelutilaisuus. Kivinokka-keskustelutilaisuus järjestettiin näyttely- ja infokeskus Laiturissa. Olimme saaneet paikalle edustajat kaikista poliittisista puolueista (paitsi kokoomuksen edustaja ilmoitti olevansa kipeä). Tupa oli täynnä ja keskustelu rakentavaa ja hedelmällistä.
 |
| Keskustelutilaisuus Laiturissa houkutteli tuvan täyteen. |
Kaikki yllämainitut toimenpiteet tehtiin lähes nollabudjetilla. Liikkeellä ei ollut käytännössä rahaa lainkaan. Muutaman satasen liike sai sieltä täältä, mutta melkein kaikki tehtiin vapaaehtoisvoimin. Meillä ei ollut sellaisia tukijoita, jotka laittavat Hesariin kokosivun mainoksia, kuten Meri-Rastilan tapauksessa.
Uskonkin, että yksi Kivinokan vahvuuksista oli se, että me keskityimme kehittämisajatukseen ja avoimuuteen. Olimme rakentavia ja yhteistyöhaluisia. Meri-Rastilan agressiivisuus ärsytti monia poliitikkoja, vartiosaarelaisia on vuosien saatossa haitannut tietty nimbyily. Malmin lentokentälle ei haluttu ihmisiä. Me valitsimme toisen tien.
Jännittäviä ja piinaavia ratkaisuja
Jännitti aika kovasti, kun Kivinokasta päätettiin vihdoin kaupunkisuunnittelulautakunnassa loppukeväällä 2014. Olemmeko saaneet poliitikot vakuuttuneiksi, että Kivinokkaa kannattaa kehittää, ei rakentaa? Tiesimme, että Kokoomus haluaa rakentaa joka tapauksessa. Vasemmistoliitto sanoi ei rakentamiselle. Mutta entäs muut puolueet? Olemmeko saaneet ne taaksemme?
Kaupunki esitti kaupunkisuunnittelulautakunnalle, että Kivinokka rakennetaan. Vastapainona oli Kivinokka kaikille -liikkeen esitys. Kaksi kertaa kaupunkisuunnittelulautakunta siirsi asian käsittelyä. Ennen kolmatta käsittelyä Demarit ja Vihreät tekivät ryhmäpäätöksen, että haluavat säästää Kivinokan rakentamiselta. 29. huhtikuuta lautakunta päätti täpärästi äänin 5-4, että Kivinokkaa ei rakenneta, vaan Kivinokan asia palautetaan "jatkosuunnitteluun, joka pohjautuu kesämaja- ja virkistyskäyttöön ja sen laajentamiseen." Voittoskumpat avattiin!
Kivinokan puolesta äänestivät Eija Loukoila, Jape Lovén, Jaakko Meretniemi, Elina Moisio ja Mikko Särelä. Rakentamista kannattivat Hennariikka Andersson, Matti Niiranen, Tom Packalén ja Risto Rautava.
Mutta ei taistelu siihen jäänyt. Useimmiten, kun lautakunta asian päättää, niin se on sitten siinä. Mutta on 3 tapaa, jolla asia voidaan vielä viedä kaupunginhallituksen käsittelyyn. Siihen vaaditaan, että joko 1) kaupunginhallituksen puheenjohtaja haluaa asian kaupunginhallituksen käsittelyyn, 2) kaupunginhallituksen enemmistö sitä vaatii, tai 3) asiasta vastaava apulaiskaupunginjohtaja niin vaatii.
Nyt toteutui vaihtoehto 1 eli kaupunginhallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki halusi Kivinokan viedä kaupunginhallitukseen. Asia pitkittyi ja pitkittyi. Kävimme läpi kaupunginhallituksen esityslistoja joka viikko, että milloin se Kivinokka oikein on käsittelyssä. Viimein se ilmestyi esityslistalle 9. kesäkuuta.
Asian kaupunginhallitukselle esitteli kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä, jonka tiesimme kannattavan Kivinokan rakentamista. Penttilä oli aika ovela. Hän tiesi, että kaupunginhallituksessa on Kivinokan kannattajilla niukka enemmistö, kun Vihreät ja Demaritkin olivat tehneet ryhmäpäätöksen, että haluavat Kivinokan säilyvän virkistyskäytössä. Penttilä esitteli, että "kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöstä Kivinokan suunnitteluperiaatteista ei ole tässä vaiheessa tarpeen muuttaa, sillä Kivinokan alueen jatkosuunnittelu on luontevaa ratkaista osana valmisteilla olevaa Helsingin yleiskaavaluonnosta."
Tämä olisi tarkoittanut sitä, että kaupunginhallitus ei olisikaan tehnyt päätöstä Kivinokasta (koska Penttilä tiesi, että rakentamiskanta häviäisi), vaan asia siirretään käsiteltäväksi yleiskaavan yhteydessä myöhemmin. Ja luoja tietää miten siinä sitten kävisi!
Mutta onneksi kaupunginhallituksessa olevat Kivinokan puolustajat olivat hereillä. Eräs edustaja kävi Kivinokassa ja istuttiin Maijan kioskilla kahvilla, ja hän kertoi heidän taktiikkansa. He tulevat tekemään Penttilän esitykselle vastaesityksen, joka menee näin: "Kaupunginhallitus päättää Kivinokan osayleiskaavan jatkosuunnittelusta, joka pohjautuu kesämaja- ja virkistyskäyttöön ja sen laajentamiseen. Asumista tulisi jatkossa kohdentaa Itäväylän ympäristöön taloudellisesti kestävällä tavalla."
Eli kaupunginhallitus tekee selkeän päätöksen, eikä Kivinokan asiaa enää siirretä yleiskaavan käsittelyn yhteyteen.
Tämä vastaesitys voitti murskalukemin 10-5! Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Demareiden lisäksi myös Perussuomalaiset, Kepu ja RKP äänesti kaupunginhallituksessa Kivinokan puolesta. Vain Kokoomuksen jäsenet olisivat halunneet rakentaa Kivinokan. Toki täytyy sanoa, että Kokoomuksessakin oli ihmisiä, jotka puhuivat Kivinokan virkistyskäytön puolesta. Samoin kaikista muista puolueista löytyi myös yksittäisiä rakentamisen kannattajia.
Me saimme lopputuloksen jonka halusimme ja jota olimme voimakkaasti ajaneet. Emme me tietenkään yksin olleet asiaan vaikuttamassa. Monet muutkin tahot vetosivat poliitikkoihin Kivinokan puolesta, kuten kaupunginmuseo, luonnonsuojeluyhdistykset, paikallisjärjestöt, yms. Mutta uskon, että meidän työllä oli iso merkitys. Monet ratkaisevassa asemassa olleet poliitikot ovat ilmaisseet, että ratkaiseva tekijä oli se, että osoitimme halumme kehittää ja avata Kivinokkaa. Ilman sitä he olisivat todennäköisesti valinneet Kivinokan rakentamisen.
Miten tästä eteenpäin?
Tällaista kaupunkilaisaktivismi on hedelmällisimmillään: paljon ilmaisia työtunteja, yhteistyötä, uusia tuttavuuksia, oppimista (kantapäänkin kautta), jännitystä, kauhun hetkiä, intohimoa, turhautumista, väsymistä ja lopulta voittamisen riemua!
Se voitonriemu tuntuu entistä paremmalta, koska emme ole tehneet tätä kaikkea vain oman itsemme takia, vaan olemme edustaneet isoa joukkoa kaupunkilaisia ja kivinokkalaisia. Samalla olemme puolustaneet merellisen stadin historiaa ja luontoa. Olemme puolustaneet paljon suurempia asioita kuin sitä omaa pientä kesämajaa.
Paras palaute tuli vastustajan suusta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja, Kokoomuksen Risto Rautava sanoi lehtihaastattelussa, että vastassa on "ammattimaisten vastustajien joukko".
Nyt pitää alkaa lunastaa lupauksia. Kivinokasta pitää tehdä avoimempi paikka, sen takia Kivinokka säästettiin rakentamiselta. Se tarkoittaa kivinokkalaisten aktiivisuutta, mutta myös tahtoa kaupungilta kehittää Kivinokan virkistysaluetta. Kaupungin pitää itse kehittää aluetta sekä antaa kivinokkalaisille resursseja alueen kehittämiseen. Resursseilla tarkoitan sitä, että saadaan mahdollisesti tukia, rakennuslupia, turhien kieltojen ja säädösten poistamista. Kaupungin ja kivinokkalaisten vuokrasopimuksia tulee pidentää, jotta alueen kehittämisessä on järkeä.
Kivinokka tullaan nyt yleiskaavaan merkitsemään virkistysalueeksi. Vuonna 2002 kun yleiskaavaa viimeksi laadittiin, Kivinokka jätettiin selvitysalueeksi. Yleiskaavaa tultaneen seuraavaksi käsittelemään taas runsaan kymmenen vuoden päästä. Jos Kivinokka silloin on samassa tilassa kuin nyt, niin on aika varmaa että uutta pelastusoperaatiota ei tulla menestyksekkäästi tekemään. Kaupungin rakentamistarve vaan kasvaa tulevaisuudessa.
Siksi olisi tärkeää, että Kivinokkaan saadaan nyt kehitettyä ja rakennettua niin jykevä virkistysalue ettei sitä ole järkeä 10 vuoden kuluttua tuhota. Kivinokasta pitää tehdä yhä suuremmalle väelle yhä korvaamattomampi paikka.
Kiitos kaikille kymmenille ja sadoille Kivinokan pelastustalkoisiin osallistuneille!
