Mitä tehdä Kivinokan urheilukentille?

Olympiakisailua. Näitä lisää.

Kivinokan kyselyn mukaan 77 % vastaajista oli sitä mieltä, että Kivinokan urheilukentät kaipaavat kohennusta.

Kivinokassa on kolme jalkapallokenttää, joista yksi Kivinokkalaiset ry:n alueella, yksi JHL:n alueella ja yksi Ponnistuksen alueella. Lisäksi kivinokkalaiset ry:n alueella on lentopallokenttä ja petankkikenttä. Jokainen yhdistys tietenkin vastaa omasta kentästään, enkä siihen ala puuttumaan, mitä kukakin yhdistys kentällään tekee. Se on jokaisen oma asia.

Ponnistuksen kenttä lienee aktiivisimmassa käytössä, johtuen siitä että Ponnistus on luonteeltaan urheiluseura.

Mutta eräs vastaajista kiteytti asian hyvin: "Parempi 2 kenttää käytössä kuin 3 vajaakäytössä. 3 fudiskenttää Kivinokassa on liikaa."

Kivinokkalaisten kenttä on hyvin usein tyhjillään. Se on lähinnä läpikulkupaikka mökkialueelta viljelypalstoille. Sen huomaa siitäkin, että kentälle on tallaantunut palstoille johtava polku. Kerran kesässä kentällä on olympialaiset ja rosvopaistijuhlat. Joskus siellä käy joku potkimassa palloa.

Kolmelle kentälle ei löydy tarpeeksi käyttöä. Mitä hyötyä tyhjistä kentistä on kenellekään?

Ja kaiken lisäksi kentät eivät ole edes siinä kunnossa, että niissä voisi pelata oikeita pelejä, kuten esimerkiksi Helsinki Cupia tai muita turnauksia. Yksi kenttä pitäisi ehdottomasti kunnostaa siihen kuntoon, että siellä voisi pelata virallisia pienen kentän pelejä. Nurmi kuntoon, rajat kuntoon, huolto kuntoon, maalit kuntoon. Kenties tekonurmi.

Silloin kentälle voisi saada säpinää ja pelejä arki-iltaisin. Jos kentällä pelataisiin Palloliiton nappulaliigapelejä tai harrastussarjaa, niin sutinaa olisi toukokuusta syyskuulle. Ja koska pelit ovat iltaisin, kentät olisivat vapaassa käytössä päivisin ja usein viikonloppusin.

Tähän kehitykseen tuskin yksikään Kivinokan järjestö pystyisi, vaan se vaatisi ehdottomasti kaupungin myötämielistä tukea.

Ja mahtuisi varmaan yhden kentän päätyyn tenniskenttäkin.

Ystävyysottelun jälkeen Ponnareiden kentällä. Tällaistakin lisää.

Kivinokkalaisten futiskentän vieressä oleva lentopallokenttä on kenties vielä vähemmällä käytöllä. Yksi syy siihen on se, että kenttä soveltuu lentopalloon kovin huonosti. Alusta on usein vetinen ja kostea. Kenttää ympäröi nokkoset ja muut pusikot, joista on ikävää hakea palloa koko ajan. Pelaaminen ei ole hirveän miellyttävää. Siinä pitäisi saada ympäristöä siistittyä jollain tapaa ja hiekka-alusta olisi nykyistä parempi.

Kyselyssä vastaajat ideoivat kiitettävästi kentille erilaista toimintaa: Sulkapalloa, krokettia, bocciakenttä, puistoshakkia, ulkoliikuntalaitteita, frisbee-golfia. Joku halusi kentille lisää kesämajoja.

Keitä Kivinokassa käy ja mitä ne siellä tekee?

Kivinokan tapahtumat kiinnostaa ihmisiä.

Palaan taas syksyiseen Kivinokka-kyselyyn ja kohtaan, jossa hieman kartoitettiin Kivinokassa vierailevien profiilia. Siis sitä, että miksi muut kuin kesämajalaiset saapuvat Kivinokkaan.

Meidän kesämajalla kävi viime kesänä nopeasti laskettuna noin 40 vierasta. Mutta lähistöllä majaileva kesämajalainen laski, että hän oli kestinnyt 80 vierasta!

Jotenkin elin mielikuvissa, että suurin osa Kivinokan vierailijoista käy kylässä kesämajoilla. Mutta miten väärässä tuo mielikuva olikaan. Kyselyn mukaan 23 % Kivinokassa vierailevista käy tuttavansa kesämajoilla. Se oli vasta kuudenneksi suosituin syy käydä Kivinokassa.

Ylivoimaisesti suurin syy käydä Kivinokassa on ulkoilu ja liikunta. Toisin sanoen virkistys. 78 % vastaajista ilmoittaa ulkoilun ja lenkkeilyn syyksi tulla Kivinokkaan.

Uimaranta näyttelee tärkeää osaa Kivinokassa. Noin puolet vastaajista ilmoittaa, että saapuu Kivinokkaan uimaan. Tästä syystä uimarannan kehittäminen entistä viihtyisämmäksi paikaksi on tärkeää, samaa mieltä kyselyssä oltiin. Ei niin, etteikö uimaranta olisi nykyiselläänkin erittäin viihtyisä ja mukava paikka. Mutta aina voi pikkuisen viilata.

Moni kokee Kivinokan kahvilan tärkeäksi paikaksi. 48 % vastaajista kertoo käyvänsä Kivinokassa kahvilassa. Maija sai kioskilleen lisäaikaa ainakin tulevan kesän. Toiveissani on, että kahvilan kanssa voisi tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä. Mitä se voisi olla? En tiedä. Rosvopaistilippujen myyntiä, venepolettien myyntiä, yms. Katsotaan mitä keksitäään.

Luontoharrastajia ja kalastajia Kivinokassa käy myös paljon. 4 % vastaajista käy Kivinokassa kalastamassa. Luku lienee oikeasi jonkin verran suurempi, sillä iso osa kalastajista on ulkomaalaistaustaisia ja siksi eivät varmaaan ole kyselyyn osallistuneet.

Myös Kivinokan tapahtumissa käy paljon ihmisiä. Juhannusjuhlat, KinoKivinokka ja muut hienot tapahtumat vetävät porukkaa.

Mistä Kivinokkaan tullaan?

Se ei yllätä lainkaan, että Kivinokkaan tullaan lähialueita, kuten Herttoniemestä tai Kulosaaresta. Monille se on tärkein lähivirkistysalue. 29 % vastaajista on Herttoniemestä ja Kulosaaresta.

Yllättävää sen sijaan on se, että yhtä paljon (29 %) Kivinokkaan tullaan Pohjois- ja Länsi-Helsingistä. Olisin odottanut, että Kallion alue (24 %) ja muu Itä-Helsinki (19 %) olisi ollut edellä.

Suunnilleen joka kymmmenes vastaaja tuli Kivinokkaan Helsingin ulkopuolelta. Sekin on aika iso luku. Kivinokka ei siis ole pelkkä "lähivirkistysalue."

Suuri osa vastaajista (43 %) käy Kivinokassa muutaman kerran vuodessa, mutta lähes puolet käy ainakin kuukausittain, jos ei jopa viikottain.

Vastaajien ikä

Voisi kuvitella, että kun suurin osa vastauksista tuli netin kautta (manuaalisia lomakkeita tuli vain muutamia), niin se suosisi nuorta väkeä, ja "nuorison" vastaukset ylikorostuisivat.

Mutta näyttää vahvasti siltä, että seniorit ovat aika hyvin kehittyvässä Suomessa ottaneeet netin haltuun.

Vastaajista 34 % on yli 50 vuotiaita, ja heistä 12 % yli 60-vuotiaita. Alle 20-vuotiaita vastaajia oli 0 % - siis ei yhtäään! Ja 20-30-vuotiaitakin oli vain 9 %. Suurin osa vastaajista sijoittuu välille 30-50 vuotta.

Näillä mennään kohti kevättä!