Mitä tehdä Kivinokan rantaan hylätyille veneille?

Rannoilla on sekä hyväkuntoisia ja huonokuntoisia veneitä.

Kivinokan rannoilla on kymmenittäin veneitä, joista vain osa on käytössä. Osa on hylätty ja jätetty rannoille oman onnensa nojaan. Mitä niille tulisi tehdä? Monien kohdalla omistajakaan ei ole tiedossa.

Ensimmäinen toimenpide, jonka Saaritoimikunta tulee tekemään, on venepaikan hinnan nosto ensi vuodesta alkaen (hyväksytty syyskokouksessa). Venepaikan hinta tulee olemaan 30 euroa / vene / vuosi.

Siihen on kaksi perustelua:

1) Hinta on toistaiseksi ollut 5 euroa, ja sillä 5 eurolla on saanut "ikuisuuspaikan" Kivinokan rannasta. Se on ollut aivan tolkuttoman halpa, siis käytännössä ilmainen. 30 euroa / vuosi on sekin vielä todella halpa, jos vertaa mihin tahansa toiseen paikkaan Helsingissä. Hinta sisältää sen, että venettä voi säilyttää rannassa kesät talvet.

2) Kun joutuu edes sen 30 euroa maksamaan, niin se toivottavasti kannustaa pitämään huolta veneestään. Nyt rannassa on lukuisia veneitä täysin heitteillä, ja se ei ainakaan kaunista rantaa. Tämä on samalla myös pientä Kivinokan kasvojenkohotusta. Mutta samaan hengenvetoon täytyy todeta, että moni myös huolehtii omasta veneestään kiitettävällä tavalla.

Vielä on kaksi ongelmaa ratkaisematta:

A) Mitä hylätyille veneille pitäisi tehdä? Huonokuntoiset toki täynynee jollain konstilla kuljettaa kaatopaikalle. Sekin maksaa, mutta tuolla 30 euron hinnalla saadaan ehkä hieman paikattua tuota kuluerää. Huonokuntoisten lisäksi rannassa on hylättyjä veneitä, joista saa pienellä vaivalla ihan merikelpoisia. Kenties ne voidaan ensi keväänä vaikkapa huutokaupata. Yhden tai kaksi venettä ehkä voisi jättää vapaasti käytettäviksi, ns. Kivinokkaveneiksi.

B) Täytyy keksiä jokin systeemi, jolla veneen omistajia rahastetaan. Täytyy luoda jokin rekisteri veneen omistajista. Nythän ei ole lainkaan tarkkaa tietoa kenen veneitä rannoilla on. Esimerkiksi siten, että veneiden omistajien pitää tiettyyn päivämäärään mennessä ilmoittaa, että hänellä on vene rannassa ja sitten vene merkitään jotenkin. Ja ne veneet joita ei ole merkitty, niin huutokaupataan pois. Saaritoimikunnan pitää pitkän ja kylmän talven aikana luoda jokin järjestelmä tähän.

Ajatuksia, ideoita?

Kivinokan pelastusoperaatio - näin kaikki tapahtui

Kivinokka säilyi virkistysalueena, vaikka kaupunki sekä kaupungin suurin puolue Kokoomus ajoivat aggressiivisesti sinne asuntoja. Miten Kivinokka sitten saatiin säästettyä rakentamiselta, vaikka kaupunkiin tarvitaan kipeästi uusia asuntoja? Lyhyt vastaus: SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto päättivät niin - ja lopulta myös Perussuomalaiset, Kepu ja RKP (nöyrä kiitos kaikille poliitikoille, jotka äänestivät Kivinokan puolesta).

Mutta uskon, että meidän kivinokkalaisten aktiivisuudella oli ratkaiseva osuus asiaan. Kivinokkalaisten aktiivisuudella oli sijansa kansalaismielipiteen muokkauksessa, poliitikkojen mielipiteiden muokkauksessa, kansalaisten aktivoimisessa ja monissa muissa asioissa, jotka johtivat Kivinokan säilyttämiseen.

Tämä oli äärimmäisen suuri voitto, demokratian ja aktiivisten kaupunkilaisten voitto. Uskallan väittää, että tämä on yksi historian suurimmista voitoista, joita kaupunkilaiset ovat suuresta ja mahtavasta Helsingin kaupungista ottaneet. Rinnastuu taisteluihin Puu-Vallilasta ja Puu-Käpylästä.

Kuvailen tässä omasta näkökulmastani prosessia, jolla saatiin niskalenkki kaupungista. Jos joku joskus tutkii Kivinokan historiaa, niin kenties tämä kirjoitus valaisee yhtä aikakautta. Ja kenties joku voi tästä jotain oppiakin. Mutta korostan, että seuraava kirjoitus perustuu omiin muistiinpanoihini, päiväkirjamerkintöihin ja katkonaiseen muistiini. Toivottavasti en kuitenkaan ole unohtanut mitään olennaista.

Mistä kaikki alkoi?

Kaupunki esitti syksyllä 2013 suunnitelmiaan Kivinokan tulevaisuudelle. Kaupunki esitti 3 erilaista vaihtoehtoa, mutta aika nopeasti kävi selväksi, että kaupunki tulee esittämään rakentamista.

Kaupunki esitteli kolme suunnitelmaansa Kivinokan alueelle Kaupunkisuunnitteluviraston auditorio, syksy 2013.

Päätimme Kivinokassa koota ryhmän, joka alkaa ajaa Kivinokan säilyttämistä virkistysalueena. Nimesimme sen Kivinokka kaikille -liikkeeksi. Liike oli avoin ja siihen sai liittyä ja osallistua kuka vaan, joka kokee Kivinokan asian omakseen. Tietysti suurin osa liikkeen aktiiveista oli kivinokkalaisia, koska mehän sen alueen tunnemme rakkaimmaksi. Mutta oli liikkeessä muitakin. Ja se oli tärkeää, sillä emme halunneet antaa viestiä nimbyilystä (sillä emmehän me Kivinokassa nymbyile muutenkaan). Oli viestinnän kannalta äärettömän tärkeää, että liike ei koostunut pelkästään kivinokkalaisista.

Kivinokka kaikille -liikkeen lähtölaukaus Kivinokan tanssilavalla.

Vihaan nimbyilyä. Ja se oli vaikeaa tasapainoilua Kivinokka-liikkeen kanssa, että miten se vältetään. Miten argumentoida ulospäin ilman, että kuulostaa nimbyltä? Siinä sai olla kieli keskellä suuta. Minulla on mökki Kivinokassa, koska se on kiva paikka. Ja haluan puolustaa Kivinokkaa, koska se on kiva paikka, en siksi että minulla on siellä mökki. Olisin puolustanut Kivinokkaa vaikka minulla ei olisikaan mökkiä siellä (tuskin kuitenkaan niin aktiivisesti).

Oli alusta alkaen selvää, että Kivinokka ei tule säilymään entisellään. Juuri kukaan poliitikko ei tule äänestämään Kivinokan puolesta sellaisena alueena kuin se nyt on. Joka oli ihan oikein, sillä alue kaipaakin kehittämistä ja tietynlaista kasvojenkohotusta.

Teimme Kivinokka-liikkeessä päätöksen: Lähdemme voimakkaasti ajamaan virkistysalueen kehittämistä ja alueen avaamista entistä suuremmalle osalle kaupunkilaisia. Se olisi ainoa tie saada poliitikkojen enemmistö taaksemme. Siksi valitsimme liikkeen nimeksi "Kivinokka kaikille", emmekä esimerkiksi "Suojele Kivinokkaa" tai "Kivinokka säilytettävä". Halusimme nimellä viestiä avoimuutta ja halua kehittyä. Sillä saimme myös häivytettyä pahinta nimbyily-leimaa.

Esimerkiksi Vartiosaari kaiketi rakennetaan, ja siinä vaikutti varmasti aika lailla se, että vartiosaarelaiset nimbyilivät: vastustivat siltaa ja alueen avaamista suuremmalle väkijoukolle (nyttemmin Save Vartiosaari -liike on kyllä hienosti ajanut saaren asiaa). Osmo Soininvaara kertoi, että se oli yksi syy, miksi äänesti Vartiosaaren rakentamisen puolesta.

Vartiosaareen verrattuna Kivinokalla on myös se hyvä puoli, että Kivinokalla on paljon enemmän käyttäjiä. Kun laskee mukaan kesämajat ja siirtolapuutarhan ja mökkien omistajien omaiset ja muut Kivinokan ystävät, niin siinä on kasassa monta tuhatta ihmistä. Saimme Kivinokka-liikkeeseen koottua hyvän porukan, jolla on paljon erikoisosaamista: mukana oli arkkitehtejä, jotka osasivat tehdä maankäyttösuunnitelmia virkistysalueen kehittämiseksi. Mukana oli ihmisiä, jotka osasivat paikallispolitiikan kiemurat ja joilla oli yhteyksiä päättäjiin. Yhdet tunsivat Kivinokan historian ja taustat, tiesivät mitä toimenpiteitä oli aikaisemmin tehty. Mukana oli tiedottamisen ja viestinnän ammattilaisia, jotka saivat juttuja medioihin. Toiset liikkuivat sosiaalisessa mediassa kuin kalat vedessä ja levittivät infoa siellä. Siten oli kaupunginosa-aktiiveja, jotka olivat aikaisemminkin taistelleet menestyksellisesti kaupunkia vastaan. Mukana oli ihmisiä, jotka osasivat järjestää tapahtumia. Yksi osasi tehdä mainoksia ja ilmoituksia. Ja monia muita taitavia ja puuhakkaita tyyppejä. Saatiin kasaan aika iskukykyinen porukka.

Tuumasta toimeen

Kun porukka oli saatu kasaan, oli aika alkaa toimia. Kiivain taisto käytiin aikavälillä syksy 2013 -  kevät 2014. Tässä alla lueteltuna toimenpiteitä, joita teimme (ne ei ole lueteltu täysin kronologisessa järjestyksessä). Toimenpiteillä oli kolme päätarkoitusta: 1) saada poliitikot Kivinokan taakse, 2) saada kansalaismielipide Kivinokan taakse, 3) tehdä Kivinokkaa laajemmin tunnetuksi ja saada asialle näkyvyyttä.

Tällaista kaikkea teimme:

- Ilme. Luotiin liikkeelle Facebook-sivut ja visuaalinen ilme.

- Taustatyö. Liikkeen linja oli määritelty: Haluamme kehittää Kivinokkaa virkistysalueena. Aloimme etsiä tietoa ja perusteluita tavoitteemme pohjaksi. Emmehän me voi vaatia mitään, jota emme pysty perustelemaan. Perehdyimme aikaisempiin Kivinokka-päätöksiin ja asikirjoihin ja lausuntoihin. Katsoimme mitä strategioita kaupungilla on Kivinokan kohdalla ollut aikaisemmin, mitä luonnonsuojeluliitot yms. ovat Kivinokasta sanoneet. Teimme laskelmia Kivinokan käyttäjistä. Kun materiaalia oli kasattu, laadimme siitä 9 kohdan lausunnon "Helsingin asuntopulaa ei voi ratkaista rakentamalla Kivinokka. Sen sijaan Kivinokka on virkistysratkaisu suurelle osalle Helsinkiä."

- Kontaktit poliitikkoihin. Aloimme systemaattisesti käydä läpi paikallispoliitikkoja, järjestöjä ja yhdistyksiä ja tiedustelemaan heidän kantojaan Kivinokkaan. Tavoite oli, että saamme levitettyä tietoa itsestämme. Yritimme vaikuttaa mielipiteisiin ja samalla kartoittamaan mitä mieltä Kivinokasta ollaan. Monet olivat virkistysalueen kehittämisen kannalla, tai sitten kantaa ei ollut päätetty. Harva uskalsi kovin aikaisessa vaiheessa sanoa vielä kannattavansa rakentamista. Paras vastaus tuli RKP:n edustajalta: "Olemme luonnollisesti kaiken hyvän puolesta kaikkea pahaa vastaan". Ota niistä poliitikoista sitten selvää.

- Kontaktit järjestöihin. Olimme yhteydessä kymmeniin ja kymmeniin järjestöihin, joilta mahdollisesti voisimme saada tukea. Olimme yhteydessä kaikenlaisiin järjestöihin, kuten kaupunginosayhdistyksiin, luonnonsuojeluyhdistyksiin, polkupyöräilijöihin, ja mitä nyt keksimmekään. Osa lähti tukemaan Kivinokkaa avuliaasti, osa ilmoitti, että asia ei kuulu heidän agendaansa.

- Kävelyt. Aloimme kehitellä omaa visiota siitä, miten Kivinokkaa tulisi kehittää virkistysalueena. Halusimme, että poliitikoille annetaan myös muita vaihtoehtoja kuin pelkkä rakentamisvaihtoehto. Kivinokassa järjestettiin kävelykierroksia, joissa ihmiset saivat ideoida tulevaisuuden Kivinokkaa.

- Työpajat. Kaupunkisuunnitteluvirasto suostui pitämään kanssamme työpajoja, joissa kehiteltiin Kivinokan virkistyskäyttöä. Tästä kiitos ja kunnia virastolle, tällainen yhteistyö ei ole siellä jokapäiväistä.  

- Visio Kivinokan tulevaisuudesta. Laadimme suunnitelman Kivinokan tulevaisuudesta virkistysalueena. Saimme kaupunkisuunnitteluviraston lupaamaan, että meidän visio esitellään poliitikoille (kaupunkisuunnittelulautakunnalle) samalla kuin viraston virallinen rakentamisvaihtoehto. Tämäkin on hyvin poikkeuksellista ja siitäkin kiitos virastolle. Ja vaikka visiomme ei olekaan ihan samaa tasoa kuin viraston ammattilaisten tekemä, niin olen aika ylpeä siitä. Luonto-liiton edustaja sanoi eräässä tilaisuudessa, että on nähnyt paljon asukkaiden tekemiä esityksiä, mutta tämä on yksi harvoista oikeasti toteuttamiskelpoisista suunnitelmista.  

Meidän luomalle Kivinokan kehitysvisolle oli elintärkeää, että kaikki Kivinokassa toimivat yhdistykset (Kivinokkalaiset, Ponnistus, JHL) sen allekirjoittivat. Ja kaikkihan sen toki ilomielin allekirjoittivat. Eihän sillä olisi muuten ollut mitään painoarvoa.

- KinoKivinokka-elokuvatapahtuma. Järjestettiin ensimmäistä kertaa elokuussa 2013. Tapahtuman tarkoitus oli viihdyttämisen lisäksi herättää huomiota ja houkutella ihmisiä Kivinokkaan. Tapahtuma onnistui niin hyvin, että tämän vuoden elokuussa 2014 tapahtuma järjestettiin jälleen.

- Tukikonsertti. Kivinokan tukikonsertti päätettiin järjestää Kulosaaren kartanossa. Esiintyjiä oli monta kymmentä, kaikki halukkaat eivät tainneet edes mahtuneet mukaan. Tunnetuimpia nimiä olivat Tuure Kilpeläinen, Tumppi Varonen ja Freeman. Se oli hieno ilta, ihmisiä kävi illan aikana kartanolla noin tuhat. Konsertista toteutettiin myös videokooste. Video konsertista löytyy täältä:

- Joulupolku. Kivinokassa ja Kulosaaren kartanolla järjestettiin Joulupolku koko perheelle: joulupukki, askartelua, musiikkia, työpajoja, kahvia ja pullaa, yms. Leppoisa tapahtuma. Ihmisiä oli ihan kohtalaisesti, mutta silti vinkiksi muille: Älkää järjestäkö Joulupolkua samana päivänä kun kaupungissa on kuusi muutakin joulupolkua, kuten Seurasaaressa.  

- Kivinokka-näyttely. Rikhardinkadun kirjastossa järjestettiin Kivinokka-aiheinen näyttely, jossa esiteltiin Kivinokan historiaa tekstien, kuvien ja taideteosten avulla.

- Adressi. Kivinokkalaiset olivat keränneet adressia jo paljon ennen vuoden 2013 syksyä, ja siihen oli kerätty noin 6000 yksityishenkilön nimeä ja noin 50 järjestön kannanotot. Adressi luovutettiin kaupunkisuunnittelusta vastaavalle apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilälle maaliskuussa 2014.

Kivinokkalaiset luovuttivat adressin Hannu Penttilälle.

- Kaavakävelyt. Kivinokassa järjestiin kävelykierroksia, joissa tehtiin aluetta tutuksi kaupunkilaisille ja poliitikoille. Vihreille ja demareille räätälöitiin omat kierrokset. Monet poliitikoista olivat ensimmäistä kertaa Kivinokassa, ja vasta kaavakävelyillä monille konkretisoitui millaisesta alueesta ovat päätöksiä tekemässä. Uskon, että kävelyt käänsivät monen poliitikon pään.

Helsingin vihreät kaavakävelyllä räntäsateessa.

- Mielipidekirjoitukset. Kirjoittelimme aktiivisesti mielipidekirjoituksia lehtiin, ja niitä julkaistiin ihan kiitettävästi, muun muassa Hesarissa, Vallila-Hermanni-lehdessä ja Kallio-lehdessä.

- Bloggaaminen ja sometus. Teimme blogikirjoituksia, jotka levisivät netissä erinomaisesti. Olimme aktiivisia netissä erilaisissa keskustelupalstoissa, joissa käsiteltiin Kivinokkaa. Etenkin Facebookissa, mutta myös Twitterissä käsiteltiin paljon Kivinokkaa.

- Tiedottaminen. Teimme lehdistötiedotteita kaikista tapahtumistamme ja uusista käänteistä ja saimme niitä hyvin esille eri medioissa (täällä valikoituja kirjoituksia).     

- Mielenosoitus. Järjestettiin mielenosoitus Narinkkatorille paria päivää ennen kuin asiaa käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Iloinen ja aurinkoinen tapahtuma, jonne tuli monta sataa Kivinokan kannattajaa. Paavo Arhinmäki kävi antamassa tukensa Kivinokalle, Pertti Kurikka piti pienen puheen, samoin kymmenet muut kaupunkilaiset. DJ soitti musaa ja Tumppi oli taas kitaran varressa.

Mielenosoitus Narinkkatorilla.

- Keskustelutilaisuus. Kivinokka-keskustelutilaisuus järjestettiin näyttely- ja infokeskus Laiturissa. Olimme saaneet paikalle edustajat kaikista poliittisista puolueista (paitsi kokoomuksen edustaja ilmoitti olevansa kipeä). Tupa oli täynnä ja keskustelu rakentavaa ja hedelmällistä.  

Keskustelutilaisuus Laiturissa houkutteli tuvan täyteen.

Kaikki yllämainitut toimenpiteet tehtiin lähes nollabudjetilla. Liikkeellä ei ollut käytännössä rahaa lainkaan. Muutaman satasen liike sai sieltä täältä, mutta melkein kaikki tehtiin vapaaehtoisvoimin. Meillä ei ollut sellaisia tukijoita, jotka laittavat Hesariin kokosivun mainoksia, kuten Meri-Rastilan tapauksessa.

Uskonkin, että yksi Kivinokan vahvuuksista oli se, että me keskityimme kehittämisajatukseen ja avoimuuteen. Olimme rakentavia ja yhteistyöhaluisia. Meri-Rastilan agressiivisuus ärsytti monia poliitikkoja, vartiosaarelaisia on vuosien saatossa haitannut tietty nimbyily. Malmin lentokentälle ei haluttu ihmisiä. Me valitsimme toisen tien.

Jännittäviä ja piinaavia ratkaisuja

Jännitti aika kovasti, kun Kivinokasta päätettiin vihdoin kaupunkisuunnittelulautakunnassa loppukeväällä 2014. Olemmeko saaneet poliitikot vakuuttuneiksi, että Kivinokkaa kannattaa kehittää, ei rakentaa? Tiesimme, että Kokoomus haluaa rakentaa joka tapauksessa. Vasemmistoliitto sanoi ei rakentamiselle. Mutta entäs muut puolueet? Olemmeko saaneet ne taaksemme?

Kaupunki esitti kaupunkisuunnittelulautakunnalle, että Kivinokka rakennetaan. Vastapainona oli Kivinokka kaikille -liikkeen esitys. Kaksi kertaa kaupunkisuunnittelulautakunta siirsi asian käsittelyä. Ennen kolmatta käsittelyä Demarit ja Vihreät tekivät ryhmäpäätöksen, että haluavat säästää Kivinokan rakentamiselta. 29. huhtikuuta lautakunta päätti täpärästi äänin 5-4, että Kivinokkaa ei rakenneta, vaan Kivinokan asia palautetaan "jatkosuunnitteluun, joka pohjautuu kesämaja- ja virkistyskäyttöön ja sen laajentamiseen." Voittoskumpat avattiin!

Kivinokan puolesta äänestivät Eija Loukoila, Jape Lovén, Jaakko Meretniemi, Elina Moisio ja Mikko Särelä. Rakentamista kannattivat Hennariikka Andersson, Matti Niiranen, Tom Packalén ja Risto Rautava.

Mutta ei taistelu siihen jäänyt. Useimmiten, kun lautakunta asian päättää, niin se on sitten siinä. Mutta on 3 tapaa, jolla asia voidaan vielä viedä kaupunginhallituksen käsittelyyn. Siihen vaaditaan, että joko 1) kaupunginhallituksen puheenjohtaja haluaa asian kaupunginhallituksen käsittelyyn, 2) kaupunginhallituksen enemmistö sitä vaatii, tai 3) asiasta vastaava apulaiskaupunginjohtaja niin vaatii.

Nyt toteutui vaihtoehto 1 eli kaupunginhallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki halusi Kivinokan viedä kaupunginhallitukseen. Asia pitkittyi ja pitkittyi. Kävimme läpi kaupunginhallituksen esityslistoja joka viikko, että milloin se Kivinokka oikein on käsittelyssä. Viimein se ilmestyi esityslistalle 9. kesäkuuta.

Asian kaupunginhallitukselle esitteli kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä, jonka tiesimme kannattavan Kivinokan rakentamista. Penttilä oli aika ovela. Hän tiesi, että kaupunginhallituksessa on Kivinokan kannattajilla niukka enemmistö, kun Vihreät ja Demaritkin olivat tehneet ryhmäpäätöksen, että haluavat Kivinokan säilyvän virkistyskäytössä. Penttilä esitteli, että "kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöstä Kivinokan suunnitteluperiaatteista ei ole tässä vaiheessa tarpeen muuttaa, sillä Kivinokan alueen jatkosuunnittelu on luontevaa ratkaista osana valmisteilla olevaa Helsingin yleiskaavaluonnosta."

Tämä olisi tarkoittanut sitä, että kaupunginhallitus ei olisikaan tehnyt päätöstä Kivinokasta (koska Penttilä tiesi, että rakentamiskanta häviäisi), vaan asia siirretään käsiteltäväksi yleiskaavan yhteydessä myöhemmin. Ja luoja tietää miten siinä sitten kävisi!

Mutta onneksi kaupunginhallituksessa olevat Kivinokan puolustajat olivat hereillä. Eräs edustaja kävi Kivinokassa ja istuttiin Maijan kioskilla kahvilla, ja hän kertoi heidän taktiikkansa. He tulevat tekemään Penttilän esitykselle vastaesityksen, joka menee näin: "Kaupunginhallitus päättää Kivinokan osayleiskaavan jatkosuunnittelusta, joka pohjautuu kesämaja- ja virkistyskäyttöön ja sen laajentamiseen. Asumista tulisi jatkossa kohdentaa Itäväylän ympäristöön taloudellisesti kestävällä tavalla."

Eli kaupunginhallitus tekee selkeän päätöksen, eikä Kivinokan asiaa enää siirretä yleiskaavan käsittelyn yhteyteen.

Tämä vastaesitys voitti murskalukemin 10-5! Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Demareiden lisäksi myös Perussuomalaiset, Kepu ja RKP äänesti kaupunginhallituksessa Kivinokan puolesta. Vain Kokoomuksen jäsenet olisivat halunneet rakentaa Kivinokan. Toki täytyy sanoa, että Kokoomuksessakin oli ihmisiä, jotka puhuivat Kivinokan virkistyskäytön puolesta. Samoin kaikista muista puolueista löytyi myös yksittäisiä rakentamisen kannattajia.

Me saimme lopputuloksen jonka halusimme ja jota olimme voimakkaasti ajaneet. Emme me tietenkään yksin olleet asiaan vaikuttamassa. Monet muutkin tahot vetosivat poliitikkoihin Kivinokan puolesta, kuten kaupunginmuseo, luonnonsuojeluyhdistykset, paikallisjärjestöt, yms. Mutta uskon, että meidän työllä oli iso merkitys. Monet ratkaisevassa asemassa olleet poliitikot ovat ilmaisseet, että ratkaiseva tekijä oli se, että osoitimme halumme kehittää ja avata Kivinokkaa. Ilman sitä he olisivat todennäköisesti valinneet Kivinokan rakentamisen.  

Miten tästä eteenpäin?

Tällaista kaupunkilaisaktivismi on hedelmällisimmillään: paljon ilmaisia työtunteja, yhteistyötä, uusia tuttavuuksia, oppimista (kantapäänkin kautta), jännitystä, kauhun hetkiä, intohimoa, turhautumista, väsymistä ja lopulta voittamisen riemua!

Se voitonriemu tuntuu entistä paremmalta, koska emme ole tehneet tätä kaikkea vain oman itsemme takia, vaan olemme edustaneet isoa joukkoa kaupunkilaisia ja kivinokkalaisia. Samalla olemme puolustaneet merellisen stadin historiaa ja luontoa. Olemme puolustaneet paljon suurempia asioita kuin sitä omaa pientä kesämajaa.  

Paras palaute tuli vastustajan suusta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja, Kokoomuksen Risto Rautava sanoi lehtihaastattelussa, että vastassa on "ammattimaisten vastustajien joukko".

Nyt pitää alkaa lunastaa lupauksia. Kivinokasta pitää tehdä avoimempi paikka, sen takia Kivinokka säästettiin rakentamiselta. Se tarkoittaa kivinokkalaisten aktiivisuutta, mutta myös tahtoa kaupungilta kehittää Kivinokan virkistysaluetta. Kaupungin pitää itse kehittää aluetta sekä antaa kivinokkalaisille resursseja alueen kehittämiseen. Resursseilla tarkoitan sitä, että saadaan mahdollisesti tukia, rakennuslupia, turhien kieltojen ja säädösten poistamista. Kaupungin ja kivinokkalaisten vuokrasopimuksia tulee pidentää, jotta alueen kehittämisessä on järkeä.

Kivinokka tullaan nyt yleiskaavaan merkitsemään virkistysalueeksi. Vuonna 2002 kun yleiskaavaa viimeksi laadittiin, Kivinokka jätettiin selvitysalueeksi. Yleiskaavaa tultaneen seuraavaksi käsittelemään taas runsaan kymmenen vuoden päästä. Jos Kivinokka silloin on samassa tilassa kuin nyt, niin on aika varmaa että uutta pelastusoperaatiota ei tulla menestyksekkäästi tekemään. Kaupungin rakentamistarve vaan kasvaa tulevaisuudessa.  

Siksi olisi tärkeää, että Kivinokkaan saadaan nyt kehitettyä ja rakennettua niin jykevä virkistysalue ettei sitä ole järkeä 10 vuoden kuluttua tuhota. Kivinokasta pitää tehdä yhä suuremmalle väelle yhä korvaamattomampi paikka.  

Kiitos kaikille kymmenille ja sadoille Kivinokan pelastustalkoisiin osallistuneille!

 

Kansainvälistä lukijakuntaa

KiviNokkailua-blogilla näyttää olevan aika kansainvälistä lukijakuntaa. Onkohan joku kivinokkalainen ollut matkoilla Ranskassa tai Amerikassa, kun niistä on tullut niin paljon klikkejä?

Bloggerin tilastojen mukaan viime viikolla blogia luettiin seuraavista maista:

Ilman Erik Flemingiä tuskin olisi kesämajojen Kivinokkaa

Kuva: Google Maps.

Joskus on hauskaa spekuloida vaihtoehtoisella historialla. Entä jos asiat olisivatkin menneet toisin? Esimerkiksi seuraavalla tavalla.

Kustaa Vaasa suunnitteli Helsingin perustamista 1500-luvun puolivälissä. Hän halusi Tallinnalle pohjoisen kilpailijan. Kustaa Vaasa suunnitteli, että Helsinki perustetaan Santahaminan saarelle. Hän antoi luottomiehelleen Siuntion Suitian kartanon herralle Erik Flemingille tehtäväksi alkaa selvitellä asiaa. Fleming tutustui alueeseen ja lähistöön ja tiedusteli talonpojilta hyvää paikkaa perustaa kaupunki.

Lopulta Fleming ehdotti kuninkaalle, että eipä perustetakaan Helsinkiä Santahaminaan vaan Vantaanjoen suulle. Kuningas tulistui siitä, että Fleming oli kysynyt mielipiteitä rahvaalta, jolla oli kuninkaan mukaan "heikko käsityskyky ja ymmärrys". Lopulta Kustaa Vaasa kuitenkin myöntyi (kukaan ei tiedä miksi) Flemingin tahtoon ja niin Helsinki perustettiin vuonna 1550 Vantaanjoen suulle. Tämä tarina löytyy Seppo Aallon ansiokkaasta kirjasta Helsinki - sotakaupunki.

Kuten tiedetään, niin Helsinki ei Vantaajoen suistossa ollut kuin sata vuotta, ja sitten Helsingin keskusta siirrettiin nykyisen Senaatintorin paikkeille. Siirto tapahtui siksi, että Vanhankaupunginlahti oli niin matala, että suurten kauppalaivojen ja sotalaivojen oli vaikea sinne päästä.

Sitten vaihtoehtoiseen historiankirjoitukseen.

Mitä jos Kustaa Vaasa olisi pitänyt päänsä, ja perustanut Helsingin Santahaminaan? Sinne laivat ainakin pääsevät kätevästi, joten silloin kaupunkia tuskin olisi lähdetty siirtämään mihinkään.

Santahaminassa Helsinki alkaa kasvaa ja kehittyä.

Santahaminassa Helsingin keskusta on paljon idempänä kuin nykyään. Santahaminaan rakennetaan kaupungin hallinnollisia keskuksia, raatihuoneita, kasarmeja ja kirkkoja. Pikkuhiljaa kun kaupunki kasvaa ja Helsingistä tehdään pääkaupunki, alkaa saari käydä pieneksi. Alkaa laajentuminen kohti ainoaa mahdollista suuntaa - pohjoista.

Santahaminasta tulee Helsingin vanhakaupunki, jota nykypäivän turistit saapuvat katsomaan. Vanhimmat kivitalot ovat 1500-1600-luvuilta. Kaupungissa on pieniä kujia ja kauniita puistoja. Rannat on linnoitettu jykevästi ja turistit kävelevät linnoituksilla katsoen merta.

Jossain kohtaa Laajasalosta on tehty Santahaminaan silta. Laajasalon ja Herttoniemen väli pengerretään umpeen. Kulkuyhteydet ovat kunnossa.

Santahaminan käydessä pieneksi, kaupunki levittäytyy Laajasaloon. Laajasalosta tulee kaupungin kaupallinen keskus, Santahamina jää hallinnolliseksi vanhaksikaupungiksi. Laajasalon rantoja reunustaa teollisuus; tiilitehtaat, ruukit ja sahat.

1800-luvun puolessa välissä Helsinkiin rakennetaan ensimmäiset rautatiet. Rautatieyhtyes avataan Hämeenlinnaan. Tarvitaan rautatieasema. Se on helpointa rakentaa Herttoniemenrantaan, joka on kaupungin laidalla. Kuten päärautatieasemien ympäristö yleensäkin, alkaa Herttoniemeen keskittyä yrityksiä, kauppaa ja vuokra-asuntoja. Kulosaaren halki vie Länsiväylä, jota pitkin pääsee Turkuun.

Kivikaupunki alkaa kasvaa ja vallata tilaa 1900-luvun alkupuoliskolla. Töölön kaltainen asuinalue nousee Roihuvuoren ympäristöön ja Herttoniemen mäen rinteille. Työväen kaupunginosa rakennetaan kaupungin toiselle puolelle Kivinokkaan. Kivinokasta tulee Kallion kaltainen työväen asuialue korkeine kivitaloineen ja umpikortteleineen.

Mutta pitäähän työväestön virkistyä. He lähtevät kesäisin suurilla veneillään lahden yli telttailemaan. Nykyisen Hermannin, Sörnäisen ja Vallilan alueella nousee telttoja. Lapset uivat rannoilla ja hieman vanhemmat pelaavat jalkapalloa. Nykyisen Dallape-puiston kohdalla on tanssilava, jossa perustetaan tunnettu iskelmäorkesteri. Pian sallitaan myös pahvimajojen rakentaminen. Sodan jälkeen saa tehdä jo pysyvämpiä kesämajoja.

Talvisin lähdetään takaisin Kivinokkaan pieniin vuokra-asuntoihin. Ja odotetaan taas seuraavaa kesää.

Näin voisi asiat olla ilman Erik Flemingiä.

Maijalla kahvila Kivinokassa ensi kesänäkin

Rakennusvirasto tulee antamaan Helsingin kioski-kahviloita nykyisille vuokralaisille kesäksi 2015 ilman kilpailutusta. Tämä koskee myös Kivinokkaa, eli Maijalla on kahvila ensi kesänäkin. Tämä tieto on tullut tänään.

Rakennusvirastolla oli suunnitelma, että he käyvät kaikki kioskit/kahvilat läpi, joiden vuokrasopimus nyt loppuu ja tarkastavat mitkä kilpailutetaan, vuokrataan edelleen tai myydään. Tämä selvitys on nyt siirtynyt vuodella eteenpäin.

Joten: mums, mums, mums...

Miten käy Maijan kahvilan?

Tänä kesänä Maija on Kivinokan kahvilassaan ilahduttanut suuria määriä ihmisiä kilipukeillaan, lampaillaan ja kanoillaan. Harvoin missään kahvilassa nähdään niin spontaania iloa ja naurua kuin Kivinokassa.

Kaupunki on päättänyt kilpailuttaa kioskit, ja ainakin Käpylässä on noussut kansanliike puolustamaan lippakioskin yrittäjiä.

Viimeisten tietojen mukaan Maijan kioski kilpailutetaan myös. Aikaisemmin vuokrasopimusta on jatkettu ilman kilpailutusta. Tiedustelin asiaa Rakennusvirastosta, josta vastattiin:

"Olemme kuluvan syksyn aikana tekemässä selvitystä kaikista kioskeistamme sekä siitä mitkä niistä mahdollisesti tullaan myymään ja mitkä vuokraamaan edelleen, joten emme vielä tässä vaiheessa valitettavasti osaa kertoa teille tämän enempää Kivinokan kioskin kohtalosta."

Itse näkisin mieluusti Maijan kioskillaan ainakin vielä vuoden tai pari. Hän on itse luonut kioskin konseptin ja tehnyt siitä juuri sopivan näköisen ja oloisen Kivinokkaan.

Ymmärrykseni mukaan Maija on halukas vielä jatkamaan, mutta jos samalle viivalle tulee jokin suurempi kahvilayrittäjä, niin voi olla että on aika vaikea pärjätä tarjouskilpailussa. Toivottavasti sitten valinnassa painavat muutkin asiat kuin raha. Paras juttu olisi, jos kaupunki jatkaa vuokrasopimusta Maijan kanssa ilman kilpailutusta, kuten tähänkin saakka. Kilpailutetaan kioski sitten, kun Maija siitä joskus luopuu.

BÄÄ!

Veneretkellä Jarmo Niemisen kanssa - terveisiä Kivinokkaan!

Kävin pienellä veneretkellä Jarmo Niemisen kanssa. Nieminen on suuri Helsingin saariston tuntija ja luonnon puolestapuhuja. Hän on muun muassa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja ja kokoomuksen kaupunginvaltuutettu. Oli muuten harvoja kokoomuslaisia, jotka kannattivat Kivinokan säästämistä rakentamiselta. Nieminen on myös tehnyt useita Helsingin saaristosta kertovia kirjoja, joista tuorein on Aarresaaret viime keväältä.

Mutta varsinaiseen asiaan.

Nieminen on viime aikoina kartoittanut saaristoalueen lepakoita kaupungille.

- Kivinokka on 1. luokan lepakkoaluetta, Nieminen kertoo.

Hän toivoo, että Kivinokan nykyinen Saaritoimikunta profiloituisi lepakkosaaritoimikuntana. Hän toivoo, että Saaritoimikunta kyselisi mökkiläisiltä havaintoja lepakoiden "pesistä". Pitäisi kartoittaa mökkejä, joista on kuulunut rapinaa jne. Ei näet tiedetä tarkkaan, missä lepakot pesii. Ne voivat olla mökeissä, puissa tai kartanon aluella.

Nieminen toivoo myös, ettei katuvaloja Kivinokassa ainakaan lisättäisi. Lepakot eivät valosta pidä.

Nieminen kertoo, että hän voisi tulla oikein mielellään kertomaan kivinokkalaisille, miten tehdään lepakkopönttöjä. Eiköhän koota porukkaa kasaan vaikkapa heti alkukeväällä ja kutsuta Nieminen kertomaan asiasta!

Nieminen pitää loistavana asiana, ettei Kivinokkaan rakenneta asuntoja. Hän suitsuttaa Kivinokka kaikille -liikkeen työtä, jolla Kivinokka nyt viimeksi pelastettiin.

- Kivinokka kaikille -liike teki pirun hienoa työtä, hän toteaa.

Hän tietää, että kaupunginvaltuusto näkee punaista aina, kun jossain aletaan nimbyillä liikaa. Hän arvostaa sitä, että Kivinokka on valinnut avoimuuden tien.

- Tehkää nyt helvetti siitä entistä julkisempi paikka, valtuustossa on edelleen se kolmannes, joka haluaa sen jyrätä, Nieminen sanoo.

Entisenä upseerina hän kertoo, että Santahamina-seurassa he ovat ottaneet ajat sitten saman avoimuuden linjan. Sotilasalueelle ei nyt ihan tuosta vaan saa mennä, mutta aina kun joku ryhmä haluaisi tutustua alueeseen, niin yleensä vieraat otetaan avosylin vastaan.

Nieminen liikkuu paljon veneellä ympäri Helsingin saaristoa. Kivinokkaan hän lähettää seuraavan toiveen:

- Yrittäkää nyt saada sinne kunnon laiturit, jonne pääsee veneillä!

Ensifiilikset uudesta Saaritoimikunnasta

Kivinokassa uusia tuulia.

Kivinokan syyskokouksessa valittiin viime viikonloppuna Saaritoimikunta vuodelle 2015. Entisestä Saaritoimikunnasta jäivät pois 2 henkilöä, jotka olivat jo aikaisemmin ilmoittaneet etteivät jatka Saaritoimikunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että myös puheenjohtaja tulee vaihtumaan, sillä tämän vuoden puheenjohtaja, mainio Rita Löwenhild ei halunnut enää jatkaa (tai muilta kiireiltään pystynyt). Se on minusta hieman sääli, sillä Rita oli tehtävässään hyvä.

Nykyisestä Saaritoimikunnasta jatkaa ensi vuonna Marjut Kuopus, Marja Sylman, Tuuli Laukkanen ja minä itse. Kiitän yhdistyksen jäseniä lämpimästi luottamuksesta! Erityisesti mieltä lämmittää ikikivinokkalaisen Marja Sylmanin jatko, sillä Saaritoimikunnan työssä kaivataan pitkällistä kokemusta.

Uusina jäseninä Saaritoimikunnassa ensi vuonna ovat Lauri Kiukas, Soile Rusanen, J. Salonen ja Anna Kähkönen.

Ensivaikutelma tulevasta Saaritoimikunnasta on, että hyvänlainen soppa erilaisia, erilailla ajattelevia ja eri-ikäisiä ihmisiä. Hienoa, että kaksi miestäkin saatiin mukaan, kuluvana vuonna olin ainoa mies.

Se on myös erinomainen asia, että Saaritoimikuntaan saatiin 8 henkeä. Kuluvana vuonna on ollut vain 6 ja täytyy myöntää, että pientä kisaväsymystä on itsellä välillä ollut. Paljon on puuhaa ja säätöä.

Kokouksessa ei ehdotettu muita kuin valittuja kahdeksaa henkeä, joten valinta oli helppo. Tämä on se perinteinen "taloyhtiöongelma", että tunkua ei ole ja samat naamat istuvat hallituspaikoilla vuodesta toiseen. What can you do?

Harmittava muodollisuusvirhe lipsahti kokouksen esityslistaan, sillä Saaritoimikunta esitti, että Saaritoimikunnan toimikautta pidennettäisiin vuodesta kahteen vuoteen. Mutta se on sääntömuutos, ja siitä olisi siten pitänyt mainita jo kokouskutsussa. Otetaan asia esille vuoden päästä uudestaan.

Kaksivuotiskausi toimisi porrastetusti siten, että kerralla vaihtuu vain puolet Saaritoimikunnasta, ja toinen puolikas jatkaa vielä sen toisen vuotensa. Tällä systeemillä eliminoidaan se hypoteettinen mahdollisuus, että koko Saaritoimikunta vaihtuisi kerralla. Se olisi aika katastrofaalinen tilanne. Lisäksi tällä systeemillä Saaritoimikunnan jäsenet voivat suunnitella omaa toimintaansa hieman pitkäjänteisemmin. Mutta tosiaan: Ensi vuonna paremmalla onnella.

Kivinokan lähellä ei hylyn hylkyä

Klikkaamalla kuva suuremmaksi.

Töissäni jouduin tekemiseen Hylyt.net-sivuston kanssa, jonne on listattu Suomen meriltä löytyneitä hylkyjä. Toki ensimmäisenä tarkistin, mitä hylkyjä Vanhankaupunginlahdelta löytyy. Mutta kartan mukaan siellä ei ole ensimmäistäkään. Lähimmät hylyt löytyvät Mustikkamaan länsipuolelta, Kulosaaren eteläkärjestä ja Korkeasaaren itäpuolelta.

Olin varma, että Vanhankaupunginlahdellakin joku hylky on. Se on niin matala, että arvelin sinnekin jonkun laivan ajaneen karille joskus historian aikana. Ja varmasti on ajanutkin.

Mutta ehkä hylkyjä ei Vanhankaupunginlahdella olekaan juuri siksi, koska se on niin matala.
Mataluutensa vuoksi se ei suuria laivoja ole houkutellut (tosin isot Ruotsin sota- ja kauppalaivat kyllä yrittivät ihan Vantaanjoen suulle silloin kun Helsinki sijaitsi vielä siellä 1500-1600-luvuilla), ja jos laiva on ajanut karille, niin se ei ole uponnut kokonaan pohjaan ja se on saatu hinattua pois.

Lisäksi vanhankaupunginlahti on niin matala, ettei se ole sukeltajiakaan juuri houkutellut. Vaikka siellä joku pienveneen hylky jossain olisikin, niin kukaan sukeltaja ei ole siitä kiinnostunut.

Ainoat hylyt taitavat olla Kivinokan rannan veden täyttämät soutuveneet.

PS. Hylyt.net on kiehtova sivusto, johon ehdottomasti kannattaa tutustua!

#Kivinokka jyrää Instagramissa - katso top 10

Eräs Kivinokan mökkiläinen vertaili, mitä kuvanjakopalvelu Instagramiin on latailtu Helsingin eri ulkoilualueilta. Kivinokasta on julkaistu Instagramissa lähemmäs tuhat kuvaa. Loistavaa! Suomenlinna on ihan omassa luokassaan, mutta se selittynee turistien määrällä. Samoin Seurasaaren suuret lukemat.

Instagram on ilmainen palvelu, jossa voi jakaa kuvia. Sen suosio perustuu siihen, että kuviin voi laittaa erilaisia filttereitä ja tehosteita. Kuvien yhteyteen voi laittaa tagin, esim. #kivinokka, joka auttaa löytämään samansisältöisiä kuvia. Instagram on erityisesti nuorten suosiossa, joten ihan kivasti nuoret ovat Kivinokassa kesällä käyneet.

Tässä listattuna ulkoilualueiden Instagram-julkaisuja Helsingistä:

1. Suomenlinna 27443
2. Seurasaari 5647
3. Pihlajasaari 2222
4. Mustikkamaa 1367
5. Keskuspuisto 1005
6. Lammassaari 975
7. Kivinokka 920
8. Vartiosaari 294
9. Villinki 276
10. Tali (erilaisia sekalaisia Tali-tageja) 12

Ja vaikka et olisikaan Instagramissa, Kivinokan kuvia pääset katsomaan täältä: http://iconosquare.com/viewer.php#/tag/kivinokka/

Ja kiitos tälle nimettömänä pysyttelevälle mökkiläiselle, joka on tällaisen listan jaksanut tehdä!

Kuka tekisi opasteet hiidenkirnuille?

Halusin näyttää lapsille Kivinokan hiidenkirnut. Pakattiin eväät reppuun ja lähdettiin metsään. Vaikka Kivinokan metsä ei olekaan kovin iso, niin ei niitä hiidenkirnuja noin vaan löydä. Ensimmäinen ongelma oli kuitenkin se, että piti lapsille selittää, mikä on hiidenkirnu. "No joskus Suomen päällä oli iso jääkerros, joka ylettyi tuonne puiden latvaan ja korkeammallekin. Sitten se jää alkoi sulaa ja joku pieni pyöreä kivi jäi pyörimään sinne alle ja teki kallioon sellaisen kuopan." "Missä me silloin oltiin?" "Ei mennä nyt siihen."

Matkalla ihailimme vanhoja ja korkeita puita.

Vastaan tuli öttiäinen.

Toinenkin öttiäinen löydettiin polulta, mutta se oli kuollut. Hautasimme sen, ja laitoimme haudalle ristin.

Sieniä vaan kuvasimme, emme poimineet.

Lopulta löysimme hiidenkirnut, pienellä tuurilla. Kivinokan metsässä on kaksi hiidenkirnua, joista toinen on noin puolitoistametriä syvä ja pienempi ehkä puolet siitä. Molemmat olivat täynnä vettä.

Kuka osoittaisi kansalaisaktivismia ja tekisi opasteet hiidenkirnuille? Opasteet voisi alkaa samasta kohtaa kuin luontopolku. Sellaiset puiset opasteet, joissa lukee "Hiidenkirnut" ja nuoli näyttää mitä polkua lähdetään tallaamaan.

Meidän asettamat nuolet eivät tule tuottamaan pitkäaikaista iloa.

Lopulta päädyimme lintulavalle syömään eväitä ja katsomaan lintuja.

Miten Kivinokan kehittäminen etenee

Kivinokan tulevaisuus -työryhmä ensimmäisen palaverin jälkeen.

Kaupunginhallitus teki kesällä upean, mutta kiistaa herättäneen päätöksen, että Kivinokkaa ei rakenneta, vaan aluetta kehitetään virkistysalueena. Avainsana päätösessä oli alueen kehittäminen, ei säilyttäminen. Monet poliitikot valitsivat kantansa juuri sen perusteella, että he eivät halua säilyttää Kivinokkaa nykyisellään, vaan haluavat että aluetta systemaattisesti kehitetään ja sitä saadaan yhä useamman kaupunkilaisen käyttöön.

Miten asia tulee sitten etenemään? Itse näen, että Kivinokan kehittäminen tulee etenemään kolmea mahdollista reittiä.

1) Kaupunki alkaa kehittämään aluetta miten parhaaksi näkevät, kysymättä Kivinokan toimijoilta mitään. Vanhaa kunnon sanelupolitiikkaa. HUONO VAIHTOEHTO.

2) Kaupunki alkaa kehittämään Kivinokkaa yhdessä ja yhteistyössä Kivinokan toimijoiden kanssa. Yhteistyössä mukana Kivinokan yhdistysten lisäksi mahdollisesti eri kansalaisjärjestöjä ja kaupungin eri virastot. PARAS VAIHTOEHTO.

3) Kaupunki ei tee mitään. HUONOIN VAIHTOEHTO. Kivinokka tultaneen merkitsemään uuteen yleiskaavaan virkistysalueeksi. Mutta kun yleiskaavaa käsitellään seuraavaksi noin runsaan 10 vuoden kuluttua, niin silloin Kivinokan kohtalo voi olla jälleen tapetilla. Kenties kaupungin rakentamispaine on silloin kasvanut jo niin suureksi, että Kivinokkaakaan ei pelasta enää mikään, jos Kivinokkaa ei olla kehitetty. Toisin sanoen: Lähivuosina Kivinokkaa on pystyttävä kehittämään ja uudistamaan niin paljon, että alueen rakentamista ei tarvitse edes miettiä tulevaisuudessa.

Mitä asialle pitäisi sitten tehdä?

Saaritoimikunnan aloitteesta perustimme Kivinokan tulevaisuus -työryhmän, joka alkaa pohtia miten aluetta saisi parhaiten kehitettyä yhteistyössä kaupungin kanssa. Tarkoitus on, että työryhmässä olisi laajasti edustettuna kaikki Kivinokan alueen yhdistykset. Ensimmäisen kokouksen pidimme eilen, ja paikalla oli jäseniä Kivinokkalaisten Saaritoimikunnasta, JHL:stä ja Kartanon venekerhosta. Toivon mukaan Ponnareiden ja siirtolapuutarhan viralliset edustajat saadaan myös mukaan. Työryhmässä on siis alueiden virallisia edustajia, mutta lisäksi myös tavallisia mökkiläisiä. Työryhmän kokoonpano ei ole mitenkään lukkoon lyöty, vaan tarvittasessa sitä voidaan täydentää jatkossa myös.

Arkkitehti hahmottelee uimarannan hiekkaan Kivinokan tulevaisuutta. Kyseessä ei ole tornitalo, vaan laituri.

Työryhmä lähtee liikkeelle siitä, että kartoitetaan ja otetaan selvää, miten me alueen toimijat haluamme aluetta kehitettävän. Mitä me tänne haluamme? Kivinokkalaiset kun ovat alueen parhaita asiantuntijoita.

Ensimmäinen askel on, että järjestämme mökkiläisille ja muille alueen ihmisille ideointi-tapahtuman ja keskustelutilaisuuden, jossa kaikki voivat tulla kertomaan ideoitaan ja ajatuksia miten Kivinokkaa parhaiten kehitettäisiin. Näin saadaan kaikkien ääni kuuluville ja samalla kirjataan kehitysideoita muistiin. Tilaisuus tultaneen järjestämään lokakuussa Kulosaaren kartanolla. Tarkka aika ilmoitetaan, kun se varmistuu. Seuraa Kivinokan kotisivuja, Facebookia ja vahtituvan ilmoitustaulua.

Kivinokan äärimmäisen ammattitaitoinen arkkitehtityöryhmä teki jo viime vuonna hurjan ison työn ja laati visioita tulevaisuuden Kivinokalle. Niitä ei kannata lukea kuin piru raamattua, mutta siinä on jo hyvää pohjatyötä valmiina.

***

HUOM! Kaikki ylläoleva on kirjoittajan omia mielipiteitä, eikä välttämättä edusta Saaritoimikunnan tai Kivinokan tulevaisuus -työryhmän virallisia kantoja. Kuten kaikki muutkin tämän blogin kirjoitukset.

Rakennusvirasto kävi Kivinokassa - risuja vai ruusuja?

Rakennusviraston tarkastajat kävivät tänään Kivinokassa hieman katsastamassa aluetta. Olin itse saaritoimikunnan edustajana heitä pikkuisen opastamassa. Heillä oli kova kiire, eikä syvällisesti ehditty keskustelemaan oikein mistään.

Rakennusvirasto on kovin tarkka siitä, että alue säilyy luonnonmukaisena (kuten sääntöjen mukaan pitää ollakin). Pienetkin risukasat käsketään poistaa. Nyt tien reunat olivat täynnä puita ja oksia, jotka ovat sähkömiesten jäljiltä, kun uusivat sähkötolppia pari viikkoa sitten. Viraston mielestä sähkölaitoksen tulisi ne viedä pois, mutta tuskin vievät. Toinenkin ratkaisu viraston edustajalla oli: Ponnareiden saunaan polttopuuksi. Ponnarit kuulolla, sieltä vaan tien poskesta hakemaan!

Vierasperäiset kasvit on myös ongelma, ja siihen he kiinnittivät huomiota. Ja aivan oikein. Kehottivat syyskokouksessa ottamaan asian esiin. Eli japanintatar, kurtturuusu, pihlaja-angervo, pajunagervo ja palsamit pois pihoilta.

Tällaisiakin vieraslajeja tavattiin. Joku on tuonut metsään muovikuusia lähemmäs kymmenen kappaletta. Ympäristötaidetta? Ja olipa siinä vieressä myös yksi ruukkukasvi. Oli naurussa pidättelemistä, kun viraston tyypit nämä äkkäsivät.

Hylätyt veneet on yksi murheenkryyni. Pitää ottaa selvää kenen vastuulla ne ovat ja mitä niille voisi tehdä. Ideoita? (Huom! Nyt en tarkoita, että kuvassa olevat veneet olisivat hylättyjä).

Ja sitten keskusteltiin lyhyesti portista ja lukosta. Tästä portin ja lukon kohtalosta tultaneen vielä jatkamaan keskusteluja ja asiaan palattaneen ennen ensi kesää. Siihen asiaan on saatava kesään mennessä selvät säännöt. Näillä mennään nyt.