Luonnosta hyvinvointia ja terveyttä

Kävin metsäisellä aamukävelyllä professori Liisa Tyrväisen kanssa, joka on perehtynyt luonnon hyvinvointivaikutuksiin. Hän on Metsäntutkimuslaitoksella tutkinut luontoa ja terveyttä. Tutkimusten pohjalta on syntynyt kirja Hyvinvointia metsästä (SKS). Tutkimukset varmasti kiinnostavat kivinokkalaisiakin.

Tyrväinen pitää kaupunkiluontoa äärimmäisen tärkeänä ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Stressin poistajana virkistysalueet ovat kullan arvoisia. Luonnossa tulee liikuttua kuin varkain, ja tottahan toki liikunta on aina hyvästä. Hän kehotti myös tonkimaan maata. Lasten pitää rakentaa majoja, aikuisten marjastaa ja sienestää. Maasta irtoavat mikrobit vaikuttavat uusimpien tutkimusten mukaan vastustuskykyyn ja allergioihin.

Tyrväisen porukka oli myös tehnyt kenttäkokeen, jossa ihmisiä tutkittiin työpäivän jälkeen kolmessa eri ympäristössä: metsävaltaisessa Keskuspuistossa, puistomaisessa Alppipuistossa ja ydinkeskustassa. Kullakin alueella istuskeltiin 15 minuuttia ja sen jälkeen tehtiin puolen tunnin kävelylenkki.

Koehenkilöiltä mitattiin muun muassa verenpainetta ja sydämen sykevaihtelua. Testin psykologisessa osassa kyseltiin koehenkilöiden mielialan muutoksia ja stressistä elpymistä. Tutkimuksen mukaan Keskuspuistossa ja Alppipuistossa elvyttiin stressistä paljon paremmin kuin keskustassa. Eroja havaittiin jo 15 minuutin istumisen jälkeen.

Ei siis mikään ihme, että Kivinokassa sielu lepää ja sieltä poistuu rentoutuneena. Suosittelen Hyvinvointia matsästä -kirjaa lämpimästi.

Kevään merkkejä Kivinokassa

Kevät on jo saapunut Kivinokkaan. Viime sunnuntaina käytiin mökillä ensimmäistä kertaa syksyn jälkeen ja puuhasteltiinkin siellä sitten samalla koko päivä.

Toki muutaman kerran tuli talvella piipahdettua ja tarkastettua, ettei ikkunoita ole rikottu. Naapurimökkiläisen kanssa kävimme suunnilleen vuorotellen Kivinokassa läpi talven ja raportoitiin toisillemme, että mökillä on kaikki kunnossa.

Aika monet sissit ovat Kivinokassa jo viettäneet öitäkin. Eräs kolmelapsinen perhekin oli siellä yötä viikonloppuna. Yöllä olivat heränneet lisäämään puita kaminaan ja kuulemma hyvin oli pärjätty.

Meillä kun ei ole majassa mitään lämmitystä, niin vielä saadaan odottaa tovi, että yöksi voi jäädä.

Tässä ihmetellään maasta puskevaa sinistä krookusta.

Haravoitiin lehdet pihalta ja siivottiin.

Grilli kaivettiin varastosta ja syötiin "kesän" ekat makkarat.

Varastoon oli joku eläin, ehkä orava, tehnyt talven aikana pesän. Otin sen varovasti sieltä ulos. Tyhjä oli.

Ranta oli jo täynnä porukkaa, vaikka oli vasta maaliskuun puoliväli! Ihmiset potkivat palloa ja nauttivat auringosta. Muutenkin oli paljon porukkaa liikkeellä. Parkkipaikka oli lähes täynnä autoja.

Ne, jotka eivät vielä ole talven jälkeen Kivinokkaan ehtineet, niin sinne vaan reippaasti tutkimaan kevään merkkejä. Kivinokassa paistaa aina aurinko. 

Mitä tehdä Kivinokan urheilukentille?

Olympiakisailua. Näitä lisää.

Kivinokan kyselyn mukaan 77 % vastaajista oli sitä mieltä, että Kivinokan urheilukentät kaipaavat kohennusta.

Kivinokassa on kolme jalkapallokenttää, joista yksi Kivinokkalaiset ry:n alueella, yksi JHL:n alueella ja yksi Ponnistuksen alueella. Lisäksi kivinokkalaiset ry:n alueella on lentopallokenttä ja petankkikenttä. Jokainen yhdistys tietenkin vastaa omasta kentästään, enkä siihen ala puuttumaan, mitä kukakin yhdistys kentällään tekee. Se on jokaisen oma asia.

Ponnistuksen kenttä lienee aktiivisimmassa käytössä, johtuen siitä että Ponnistus on luonteeltaan urheiluseura.

Mutta eräs vastaajista kiteytti asian hyvin: "Parempi 2 kenttää käytössä kuin 3 vajaakäytössä. 3 fudiskenttää Kivinokassa on liikaa."

Kivinokkalaisten kenttä on hyvin usein tyhjillään. Se on lähinnä läpikulkupaikka mökkialueelta viljelypalstoille. Sen huomaa siitäkin, että kentälle on tallaantunut palstoille johtava polku. Kerran kesässä kentällä on olympialaiset ja rosvopaistijuhlat. Joskus siellä käy joku potkimassa palloa.

Kolmelle kentälle ei löydy tarpeeksi käyttöä. Mitä hyötyä tyhjistä kentistä on kenellekään?

Ja kaiken lisäksi kentät eivät ole edes siinä kunnossa, että niissä voisi pelata oikeita pelejä, kuten esimerkiksi Helsinki Cupia tai muita turnauksia. Yksi kenttä pitäisi ehdottomasti kunnostaa siihen kuntoon, että siellä voisi pelata virallisia pienen kentän pelejä. Nurmi kuntoon, rajat kuntoon, huolto kuntoon, maalit kuntoon. Kenties tekonurmi.

Silloin kentälle voisi saada säpinää ja pelejä arki-iltaisin. Jos kentällä pelataisiin Palloliiton nappulaliigapelejä tai harrastussarjaa, niin sutinaa olisi toukokuusta syyskuulle. Ja koska pelit ovat iltaisin, kentät olisivat vapaassa käytössä päivisin ja usein viikonloppusin.

Tähän kehitykseen tuskin yksikään Kivinokan järjestö pystyisi, vaan se vaatisi ehdottomasti kaupungin myötämielistä tukea.

Ja mahtuisi varmaan yhden kentän päätyyn tenniskenttäkin.

Ystävyysottelun jälkeen Ponnareiden kentällä. Tällaistakin lisää.

Kivinokkalaisten futiskentän vieressä oleva lentopallokenttä on kenties vielä vähemmällä käytöllä. Yksi syy siihen on se, että kenttä soveltuu lentopalloon kovin huonosti. Alusta on usein vetinen ja kostea. Kenttää ympäröi nokkoset ja muut pusikot, joista on ikävää hakea palloa koko ajan. Pelaaminen ei ole hirveän miellyttävää. Siinä pitäisi saada ympäristöä siistittyä jollain tapaa ja hiekka-alusta olisi nykyistä parempi.

Kyselyssä vastaajat ideoivat kiitettävästi kentille erilaista toimintaa: Sulkapalloa, krokettia, bocciakenttä, puistoshakkia, ulkoliikuntalaitteita, frisbee-golfia. Joku halusi kentille lisää kesämajoja.

Keitä Kivinokassa käy ja mitä ne siellä tekee?

Kivinokan tapahtumat kiinnostaa ihmisiä.

Palaan taas syksyiseen Kivinokka-kyselyyn ja kohtaan, jossa hieman kartoitettiin Kivinokassa vierailevien profiilia. Siis sitä, että miksi muut kuin kesämajalaiset saapuvat Kivinokkaan.

Meidän kesämajalla kävi viime kesänä nopeasti laskettuna noin 40 vierasta. Mutta lähistöllä majaileva kesämajalainen laski, että hän oli kestinnyt 80 vierasta!

Jotenkin elin mielikuvissa, että suurin osa Kivinokan vierailijoista käy kylässä kesämajoilla. Mutta miten väärässä tuo mielikuva olikaan. Kyselyn mukaan 23 % Kivinokassa vierailevista käy tuttavansa kesämajoilla. Se oli vasta kuudenneksi suosituin syy käydä Kivinokassa.

Ylivoimaisesti suurin syy käydä Kivinokassa on ulkoilu ja liikunta. Toisin sanoen virkistys. 78 % vastaajista ilmoittaa ulkoilun ja lenkkeilyn syyksi tulla Kivinokkaan.

Uimaranta näyttelee tärkeää osaa Kivinokassa. Noin puolet vastaajista ilmoittaa, että saapuu Kivinokkaan uimaan. Tästä syystä uimarannan kehittäminen entistä viihtyisämmäksi paikaksi on tärkeää, samaa mieltä kyselyssä oltiin. Ei niin, etteikö uimaranta olisi nykyiselläänkin erittäin viihtyisä ja mukava paikka. Mutta aina voi pikkuisen viilata.

Moni kokee Kivinokan kahvilan tärkeäksi paikaksi. 48 % vastaajista kertoo käyvänsä Kivinokassa kahvilassa. Maija sai kioskilleen lisäaikaa ainakin tulevan kesän. Toiveissani on, että kahvilan kanssa voisi tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä. Mitä se voisi olla? En tiedä. Rosvopaistilippujen myyntiä, venepolettien myyntiä, yms. Katsotaan mitä keksitäään.

Luontoharrastajia ja kalastajia Kivinokassa käy myös paljon. 4 % vastaajista käy Kivinokassa kalastamassa. Luku lienee oikeasi jonkin verran suurempi, sillä iso osa kalastajista on ulkomaalaistaustaisia ja siksi eivät varmaaan ole kyselyyn osallistuneet.

Myös Kivinokan tapahtumissa käy paljon ihmisiä. Juhannusjuhlat, KinoKivinokka ja muut hienot tapahtumat vetävät porukkaa.

Mistä Kivinokkaan tullaan?

Se ei yllätä lainkaan, että Kivinokkaan tullaan lähialueita, kuten Herttoniemestä tai Kulosaaresta. Monille se on tärkein lähivirkistysalue. 29 % vastaajista on Herttoniemestä ja Kulosaaresta.

Yllättävää sen sijaan on se, että yhtä paljon (29 %) Kivinokkaan tullaan Pohjois- ja Länsi-Helsingistä. Olisin odottanut, että Kallion alue (24 %) ja muu Itä-Helsinki (19 %) olisi ollut edellä.

Suunnilleen joka kymmmenes vastaaja tuli Kivinokkaan Helsingin ulkopuolelta. Sekin on aika iso luku. Kivinokka ei siis ole pelkkä "lähivirkistysalue."

Suuri osa vastaajista (43 %) käy Kivinokassa muutaman kerran vuodessa, mutta lähes puolet käy ainakin kuukausittain, jos ei jopa viikottain.

Vastaajien ikä

Voisi kuvitella, että kun suurin osa vastauksista tuli netin kautta (manuaalisia lomakkeita tuli vain muutamia), niin se suosisi nuorta väkeä, ja "nuorison" vastaukset ylikorostuisivat.

Mutta näyttää vahvasti siltä, että seniorit ovat aika hyvin kehittyvässä Suomessa ottaneeet netin haltuun.

Vastaajista 34 % on yli 50 vuotiaita, ja heistä 12 % yli 60-vuotiaita. Alle 20-vuotiaita vastaajia oli 0 % - siis ei yhtäään! Ja 20-30-vuotiaitakin oli vain 9 %. Suurin osa vastaajista sijoittuu välille 30-50 vuotta.

Näillä mennään kohti kevättä!

Kivinokkalaisten kannanotto yleiskaavaan

Helsingin uuden yleiskaavan eteneminen on nyt siinä vaiheessa, että kaavaluonnos on tehty ja nyt kaupunki ottaa vastaan palautetta kaupunkilaisilta ja eri yhteisöiltä.

Kivinokan osalta kaavan valmistelu on edennyt hienosti: Kivinokka on kaavaluonnokseen merkitty virkistysalueeksi. Bonuksena päälle samaan aikaan valmistellaan uutta luonnonsuojeluohjelmaa, ja Kivinokan vanha metsä on siihen suunniteltu suojeltavaksi.

Ollaan täällä Kivinokassa jotain tehty oikein viime aikoina ja jatketaan samaan malliin. Toivottavasti molemmat toteutuvat lopulliseen kaavaan asti: Kivinokka virkistysalueeksi ja vanha metsä suojeltavaksi.

Kivinokkalaiset ry:n Saaritoimikunta otti yhdistyksen edustajana kantaa yleiskaavaan. Tällainen oli Saaritoimikunnan kannanotto:

"Kivinokkalaiset ry:n hallituksena toimiva Saaritoimikunta kiittää uutta yleiskaavaa siltä osin, kun se koskee Kivinokkaa ja sen lähistöä. Kivinokka merkitään yleiskaavaluonnoksen mukaan virkistysalueeksi, ja täten kaava huomioi Kivinokan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja koko maan mittakaavassa ainutlaatuisen kesämaja-alueen ja ottaa huomioon Kivinokan merkityksen helsinkiläisten virkistysalueena.

Yleiskaavan kanssa samanaikaisesti laaditaan Helsingin luonnonsuojeluohjelma. Toivomme, että Kivinokan Natura-alueeseen rajoittuva vanha metsä tullaan suojelemaan arvokkaana luontokohteena."

Toivon toki, että kaikki muutkin Kivinokkaan liittyvät järjestöt ja tahot ottavat kaavaan kantaa. Myös yksityishenkilöt voivat lähettää palautetta.

Palautetta voi lähettää 27.2.2015 mennessä osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. 

Veneilijän vaikea Kivinokka

Jatkan hieman Kivinokka-kyselyn purkamista ja komentointia. Nyt pari sanaa niinkin epäajankohtaisesta aiheesta kuin veneilystä.

Veneellä Kivinokassa käydään hyvin vähän. Kesämajalaisista 5 % käy Kivinokassa veneellä ja ei-kesämajalaisista vain 1 % (se taitaa olla Haapasen Eero, joka Kuusisaaresta silloin tällöin Kivinokkaan soutelee, terveisiä Eerolle! Alla hänen tyylinäytteensä parin vuoden takaa).

Pienet veneilylukemat selittyvät sillä, että Kivinokassa ei ole kunnollisia laitureita, joihin voisi rantautua. Heimankin isommalla veneellä on hankala päästä Kivinokkaan (jos nyt ei huomioida kartanon venekerhoa).

Tämä on suoranainen häpeä, sillä Kivinokka on meren rannalla ja Helsinki on merellinen kaupunki, jossa liikutaan veneillä paljon. On todellinen harmi, ettei Kivinokka ole kunnolla saavutettavissa mereltä käsin. Voisi melkein sanoa, että Kivinokka on meriliikenteeltä niin eristyksissä, ettei nokka kunnolla edes kuulu osaksi merellistä Helsinkiä.

En tiedä tarkkaan historiaa, että miksi veneliikenne on joskus muinoin päästetty näivettymään.

Mutta esimerkiksi tällainen puu-betoni-laituri, jollainen on Vallisaaressa, voisi olla oikein hyvä (kuva alla, siitä tosin näkyy laituri aika huonosti). Siihen saisi useamman veneen kiinni samaan aikaan.

Tai sitten tällainen pontonilaituri, joka on Iso Vasikkasaaressa (tässäkin kuvassa näkyy laituri aika huonosti).

Tällaisiin laitureihin olisi mahdollista kiinnittyä vesibusseillakin. Olisi aika hienoa, jos vesibussiliikenteen Kivinokkaan saisi jonain päivänä elvytettyä.

Kivinokan kyselyn tuloksiin pääsee tutustumaan täällä.

Toivoa tuomassa Malmille

Malmin lentokentän puolustajat elävät tukalia hetkiä. Kenttää ollaan sulkemassa ja tilalle suunnitellaan asuntoja. Kivinokka oli vuosi sitten hieman vastaavassa, yhtä katastrofaalisessa tilanteessa.

Kivinokka saatiin säilymään rakentamiselta. Malmin lentokentän puolustajat järjestivät Malmin lentoasemalla eilen keskustelutilaisuuden, jossa he kartoittivat tilannetta ja pohtivat mihin toimenpiteisiin ryhtyvät. He olivat kutsuneet minut paikalle pitämään pienen luennon siitä, miten Kivinokka pelastettiin.

Tietysti haluan antaa heille toivoa, ja kävin kertomassa miten me se tehtiin. Olivat silminnähden vaikuttuneita siitä, miten Kivinokka homman hoiti kotiin.

Kenties meidän tarinasta voi olla heille jotain apua ja oppia. Kaupunkilaisilla pitää olla unelmia ja niiden eteen pitää taistella. Oli lopputulos mikä tahansa, niin ainakin voi sanoa, että yritettiin kaikkemme. Se on tärkeintä.

Enemmistö tulee Kivinokkaan kävellen tai pyöräillen

Vankkuri kävi Kivinokassa vielä toissa kesänä.

Kivinokkaa koskeva kysely saatiin vihdoin ja viimein purettua ja pakettiin. Tulen blogissani hieman kommentoimaan ja tulkitsemaan kyselyn tuloksia.

Ensimmäisenä sohaisen ampiaispesää ja kommentoin lyhyesti kohtaa, jossa kysyttiin Kivinokkaan liikkumisesta.

Kesämajalaisista suurin osa käyttää julkisia, kävelee tai pyöräilee. 50 % vastaajista käyttää autoa ainakin silloin tällöin. Se pikkuisen yllätti, että niinkin vähän ihmiset tulevat mökeilleen autolla. Jotenkin kuvittelin, että lähes kaikilla on auto ja autottomat ovat selkeässä vähemmistössä. Mutta hyvä näin.

Se yllätti vielä enemmän, että ei-kesämajalaisista vain 19 % saapuu Kivinokkaan omilla autoilla. Tuota prosenttia olisin aavistellut paljon suuremmaksi. Mutta se on todella ilahduttavaa, että suurin osa tulee fillarilla tai kävellen. Eräs vastaaja toivoi "vierailijoille parkkipaikkoja. Nyt mökkiläiset eivät salli, että satunnainen kävijä pysäköi parkkipaikalle." Tällaista ongelmaaa en tunnista, sillä Kivinokan iso parkkipaikka on kaikkien käytössä, se ei ole mikään kesämajalaisten yksityisalue.

Toki sen ymmärtää, että kesämajalaiset käyttävät muita Kivinokan kävijöitä enemmän autoa, sillä monilla on paljon raskasta kannettavaa mökilleen.

Kivinokan parkkipaikalla johtavalla pienellä hiekkatiellä liikkuvat kaikki sulassa sovussa keskenään: autot, pyörät, lastenvaunut, lenkkeilijät. Kesämajalaisista enemmistö haluaisi erottaa autoliikenteen ja kevyen liikenteen toisistaan. Tästä ollaan Facebookissa keskusteltu ennenkin. Yksi vaihtoehto olisi ohjata joko autot tai kevyt liikenne kartanon kautta. Siinä on toki omat ongelmansa, mutta en nyt tässä puutu niihin sen enempää. Helpointa voisi olla lähteä liikkeelle siitä, että kevyt liikenne menisi kartanon kautta.

Ei-kesämajalaiset eivät kokeneet suureksi ongelmaksi sitä, että kaikki käyttävät samaa pientä hiekkatietä. 2/3 oli tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen.

Kesämajalaisten enemmistö (64 %) kaipaa Kivinokkaan parempia julkisen liikenteen yhteyksiä. Ei-kesämajalaisista myös noin puolet (47 %) halusi parempia yhteyksiä. Olisiko joku kaupunginosalinja ratkaisu tähän? Eräs vastaaja kommentoi, että nykyinen Kipparlahden silmukkaan tuleva linja (linja 81 Kulosaari-Herttoniemi) on hyödytön, "eikä vie mistään mihinkään". Se on ihan totta, olisi paljon parempi, jos linja tulisi Kipparlahden silmukkaan suoraan keskustasta.  

Eräs vastaaja (joka ei ollut kesämajalainen) kommentoi osuvasti: "Liikenne on saanut suhteettoman suuren painoarvon keskusteluissa, ja antaa kesämajalaisista riitaisan kuvan."

Olen hänen kanssaan hyvin paljon samaa mieltä. Liikenne on saanut keskusteluissa suhteettoman painoarvon, sillä eipä siinä loppujen lopuksi mitään todella suuria ongelmia ole ollut, noin niin kuin maailman mittakaavassa. Keskustelu voi antaa välillä kesämajalaisista riitaisan kuvan, ja sekin on väärä kuva, sillä eihän me oikeasti riitaisaa väkeä olla, päinvastoin: iloista, reipasta ja oikein mukavaa jengiä ollaan.

Ongelmat on tehty ratkaistavaksi, ei riideltäväksi.

Kyselyn tuloksiin pääsee tutustumaan täällä.

Ps. Ja nyt lähden ratkomaan ongelmia Saaritoimikunnan kokoukseen. Kilometrin pituinen esityslista, toivottavasti pääsee ennen puolta yötä kotiin.

Avoin vastine HS:n toimittajalle

Kuvakaappaus HS:n jutusta.

Arvoisa toimittaja Tuomas Niskakangas,

Olet tämän päivän Helsingin Sanomissa tarttunut tärkeään aiheeseen eli kaavoittamiseen ja sen kankeuteen Helsingissä. Asia on erittäin keskeinen koko Helsingin ja sen ympäristön kannalta.

Olit käyttänyt esimerkkinä Kivinokkaa ("Täällä kelpaisi asua"). Eikä siinä mitään, kaupungissa on monia alueita, joita ei ole rakennettu ja "jossa kelpaisi asua".

Mutta haluaisin kiinnittää huomiota kohtaan, että Kivinokan rakentaminen kaatui kesäasuntojen omistajien vastustukseen. Luot tekstissä kivinokkalaisista kovin nimby-kuvan, ja siitähän ei missään nimessä ole kysymys.

Kivinokan rakentamista vastusti Kivinokan kesämajojen omistajien lisäksi hyvin moni muukin. Kivinokan rakentamista vastustavaan adressiin laittoi nimensä yli 7000 ihmistä. Kivinokan rakentamista vastustaneessa Kivinokka kaikille -liikkeessä oli monia muitakin henkilöitä kuin kesämajalaisia. Kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus vastustivat Kivinokan rakentamista. Joten aika monet muutkin kuin kesämajalaiset halusivat säilyttää Kivinokan uniikin ja perinteikkään miljöön.

Ja ainoa poliitikko, jonka sitaatit olet juttuun ottanut, on kokoomuksen edustaja, joka kannattaa Kivinokan rakentamista. Mihin unohdit enemmistön, eli kaikki muut puolueet? Kokoomus oli ainoa puolue, joka kannatti rakentamista. Olet valinnut aika asenteellisen näkökulman juttuun.

Kivinokka on tärkeä virkistysalue monille muillekin kuin kesämajalaisille. Se on tärkeä henkireikä etenkin herttoniemeläisille, kulosaarelaisille ja monille muille itähelsinkiläisille. Teettämämme kyselyn mukaan Kivinokkaan tullaan ympäri Helsinkiä ja myös kaupungin ulkopuolelta. Se ei siis missään nimessä ole vain kesämajalaisten paikka.

Siellä voi käydä uimassa, vaeltaa luonnossa, kalastaa, kävellä luontopolulla, pelata jalkapalloa yms. Tarkemmin voit tutustua alueen monipuolisuuteen Visit Kivinokka -sivulla.

Kivinokka kaikille -liike pyrki avaamaan aluetta yhä suuremmalle yleisölle, joten nimbyilystä ei ole kyse. Kyse on historallisen alueen ja kulttuuriperinteen varjelemisesta ja alueen kehittämisestä.

Valitettavaa, että leimaat kirjoituksessa kivinokkalaiset nimbyiksi. Sitä leimaa olemme yrittäneet kaikin mahdollisin keinoin välttää ja häivyttää. Tällaiset kirjoitukset valtakunnan johtavassa päivälehdessä valitettavasti vaikeuttaa kovasti tätä pyrkimystämme ja ovat vahingollisia Kivinokalle.

Joko et ole riittävän tarkasti seurannut Kivinokan tilannetta tai sitten viestimme ei ole mennyt perille.

Parhain terveisin,
Pauli Jokinen
Kivinokka kaikille -liike

Kivinokan uusi "sylkykuppi"

Saaritoimikunta 2015. Vasemmalta: Lauri Kiukas, Anna Kähkönen, J Salonen, Marjut Kuopus, Pauli Jokinen, Soile Rusanen ja Tuuli Laukkanen. Marja Sylman puuttuu kuvasta. 

Kivinokkalaisten Saaritoimikunta (eli hallitus) järjestäytyi, ja minut valittiin puheenjohtajaksi. Kiitos luottamuksesta! Vähän epäröin pestin vastaanottamista. Lähinnä siksi, että entisiltä puheenjohtajilta olen saanut hieman sen käsityksen, että aika lailla sylkykupiksi siinä joutuu. Kaiken hyvän ja kauniin vastapainona.

Mutta ovat muutkin siinä hommassa kestäneet, niin eiköhän minunkin nahkani pari puraisua kestä. Vaakakupissa painoi voimakkaammin kunnioitus ja arvostus tehtävää kohtaan. Kivinokka on osa Stadin historiaa, jolla on pitkä ja jännittävä menneisyys työväestön kesänviettopaikkana. Tradition juuret ulottuvat aikaan, jolloin isoisänikään ei ollut vielä syntynyt. Jos tarjoutuu tilaisuus päästä tällaisen hienon alueen puheenjohtajaksi, niin kovin hankala siitä on kieltäytyä. Once in a lifetime.

Saaritoimikunnassa toimiminen on erityisen jännittävää juuri näinä aikoina, kun Kivinokka elää muutoksen hetkiä. Pääsee aitiopaikalta seuraamaan alueen kehittymistä ja ennen kaikkea pääsee vaikuttamaan siihen. Muutos on aina hidasta, niin Kivinokassakin. Mitään ei tapahdu tässä ja nyt. Asiat etenevät pienin askelin. Enemmän olenkin kiinnostunut siitä, millainen Kivinokka on 5, 10 tai 15 vuoden päästä.

Kokoustamista Herttoniemen Gurkhassa.

Alexanderstubbmaisesti listaan 3 pointtia, jotka ovat omat ohjenuorani puheenjohtajana:

1. Avoimuus. Se tarkoittaa kahta asiaa. Haluan että Kivinokan kesämajalaiset ovat ajantasalla mitä Kivinokassa tapahtuu. Se hoituu avoimella tiedottamisella, Facebookilla, nettikirjoittamisella, keskustelemalla, yms (rohkeasti vaan hihasta kiinni, jos on asiaa). Toinen asia avoimuudessa liittyy Kivinokan alueen avoimuuteen. Haluan että Kivinokassa on sellainen ilmapiiri, että kaikki ovat sinne tervetulleita. Aika hyvin tämä toteutuu jo nyt, kiitos kesämajalaisille!

2. Kasvojenkohotus. Etenkin nyt kun lehdet ovat pois puista, paljastuu aika karulla tavalla miten moni kesämaja on harmittavan huonosti hoidettu. Pihoissa ja rannoilla on roskia. Ei ole kenenkään etu, että Kivinokassa on autioita ja hylättyjä kesämajoja. Ne pitää saada parempaan käyttöön. Lisäksi pitää saada kaupunki mukaan kehittämään aluetta. Pientä faceliftiä sinne ja tänne, lapsille leikkipaikkaa, grillauspaikka, urheilukentille lisää käyttäjiä, yms.

3. Viihtyvyys. Kivinokasta pitää saada viihtyisä paikka. Monille se sitä jo onkin, ainakin minulle. Mutta yllättävän monille ei tunnu olevan. Sen verran moni kesämajakin on vajaakäytössä. Mitä paremmin Kivinokassa viihtyy, sitä enemmän siellä vietetään aikaa. Ja tämäkin taas liittyy Kivinokan kehittämiseen. Myös erilaiset ja eri-ikäisille suunnatut tapahtumat saavat ihmisiä viihtymään Kivinokassa. Enkä nyt tarkoita suuria massatapahtumia, vaan pieniä juttuja jotka keräävät ihmisiä yhteen. Kuka alkaisi vetää sauvakävelyretkiä senioreille? Sunnuntaisin kello neljän tietokilpailuja Maijan kioskilla? Kuka järjestäisi mökkipeliturnauksen (petankkia, krokettia, mölkkyä)? Yhteislaulua tanssilavalla? Kaikkea hauskaa voi keksiä. Estraadi on vapaa, en minä ainakaan ole esteenä.

Näillä eväillä vuoteen 2015. Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Kanadan-espanjalainen kuva-arvoitus Kivinokasta, osa 2

Kirjoitin blogissani lokakuussa grafiikantyöstä, jonka joku nainen oli tuonut Kansallismuseoon ja kertonut sen esittävän Kivinokkaa (lue kirjoitus täältä). Epäilin tätä vahvasti, sillä kuva ei näytä yhtään siltä, että se olisi Kivinokasta.

Aloin selvitellä taideteoksen taustoja. Teoksen on signeerannut Pentti Manninen ja vuosi on 1956. Googlaamalla Mannisesta löytyi pari espanjankielistä linkkiä, ei muuta. Toisessa kerrottiin, että Mannisen teoksia olisi Ateneumissa. Tiedustelin Atenumista, mutta siellä vastattiin, että kokoelmissa ei ole kenenkään Pentti Mannisen teoksia.

Mannisesta löytyi siis vain kaksi espanjankielistä sivua. Toisessa hän esiintyi nimellä Pentti Manninen Honka. Oli siis mahdollista, että mies asustaa Espanjassa jollain toisella nimellä. Jos nyt sattuu olemaan hengissä enää.

Eräs blogini lukija kirjoitti minulle ja epäili kuvan olevan Herttoniemen kartanosta. Sama lukija (kiitos hänelle!)  jatkoi salapoliisityötä ja löysi espanjan-suomalaisten lehden, jossa esiintyy taiteilija Benito Honka. Taiteilija Benito Hongalla on myös kotisivut, josta käy ilmi, että Benito Honka on yhtä kuin Pentti Manninen. Kotisivut löytyvät täältä.

Kotisivujen lopussa on kuva pariskunnasta Riitta ja Benito Honka, joka on otettu vuonna 2013 Fuengirolassa. Ainakin silloin taiteilija oli vielä hengissä.

Kirjoitin sähköpostia kotisivuilla olevaan osoitteeseen ja tiedustelin grafiikantyöstä. Benito Hongan poika vastasi minulle. Hän kertoi, että isä ei käytä tietokonetta eikä sähköpostia, mutta lupasi näyttää lähettämääni valokuvaa isälle. Hän kertoi myös, että "isä on tosi arvostettu espanjalaisissa taidepiireissä ja palkittukin siellä".

Muutamien viikkojen kuluttua Beniton eli Pentin poika vastasi, että on näyttänyt kuvaa isälleen. Vahvistivat, että kyseessä on Beniton tekemä grafiikan työ.

Mutta mitä paikkaa se kuvaa? Se jäi vielä epäselväksi. Benito ei tarkkaan muistanut mitä maisemaa oli kuvannut 1950-luvulla, mutta muisti paikan olevan oikealla puolella tietä kun mennään Herttoniemen suuntaan.

On siis ihan mahdollista, että kuva on Herttoniemen kartanosta. Täytyy lähteä vertailemaan.

Uusi urheiluseura Kivinokkaan

Taitaa olla neljäs kerta kun osallistun Helsinki City Run -puolimaratonille. Oikein mukava tapahtuma ja erinomaista city-kulttuuria.

Nyt ilmoitin itseni ensi kevään kisaan. Ilmoittautumiskaavakkeessa kysyttiin seuraa/joukkuetta. No eihän minulla sellaista ole, joten ajattelin puolileikilläni pistää siihen "Kivinokan kestävyysurheilijat". Kun olin maksanut ja kisaan ilmoittautunut, niin huomasin, että olin joukkueen nimen sitten kirjoittanut kaiken lisäksi väärin.

Joten perustin siis epävirallisen urheiluseuran "Kivinokan Kestävysurheilijat". Kuka liittyy mukaan Kestävysurheilijoihin? Jäsenmaksu 0 euroa.

Ja tietenkin Kivinokan Kestävysurheilijat on ns. yleisseurana, jonka siipien suojissa voi harrastaa mitä vaan. Vaikka uimista, makkaran paistoa ja saunomista.

Vapiskaa Ponnarit!

Kivinokan nimestys

Vartiosaaressa teetettiin kesällä nimestys, jossa kerättiin talteen saaren paikannimiä (juttu aiheesta löytyy täältä).

Onkohan Kivinokassa koskaan teetetty nimestystä? Veikkaan ettei, sillä se on melko harvinainen käytäntö.

Mutta sellainen olisi joskus hauska teettää. Kivinokassa on runsaasti paikkoja, jotka ovat matkan varrella saaneet omia nimiä. Jotkut nimistä elävät vain lähialueen kesämajalaisten suussa, osa nimistä on pelkästään kivinokkalaisten käytössä ja osa on sitten yleisemminkin tunnettuja. Tällaisia tulee nyt ensimmäisenä mieleen:

- Miljoonakalliot (kalliot, jotka ovat uimarannan vessojen takana)
- Onkiranta (rantakalliot Kivinokan pohjoisrannalla)
- Auringonlaskun ranta (kauempi uimaranta)

Ainakin minulle tulee vähän väliä vastaan nimiä, joista en ole kuullutkaan. Esim. Mummorannasta olen kuullut, mutta en kyllä tiedä mitä sillä tarkoitetaan.

Sitten on tietenkin rakennukset, kuten Vahtitupa ja Studio. Riihi siirtolapuutarhan puolella ja Ponnareitten sauna. Etenkään kaikki uudet kivinokkalaiset eivät aina tiedä edes rakennusten nimiä. Jos mennään Kulosaaren kartanon alueelle, niin en kyllä itsekään tiedä millä nimillä kartanon rakennukset kulkevat.

Mitä paikannimiä sinulle tulee mieleen Kivinokasta?

Olisiko tässä ratkaisu grillikatokseksi?

Monet kaipaavat Kivinokkaan grillikatosta. Hyvin usein saaritoimikunnaltakin kysellään, että missä Kivinokassa voi grillata. Aina joudutaan tuottamaan kysyjälle pettymys: Ei missään. Jotkut kesämajalaiset ovat lainanneet satunnaiselle vieraalle omaa grilliään, joka on hienoa vieraanvaraisuutta.

Juuri netissä olleessa Kivinokka-kyselyssä (jota ei vielä ole ehditty purkamaan ja julkaisemaan) Kivinokan kesämajalaisista 60 % haluaisi Kivinokkaan grillikatoksen. Se on aika iso prosentti, kun ajattelee, että lähes kaikilla kesämajalaisilla on oma grilli.

Ei-kesämajalaisista puolet kaipaa grillikatosta. Joten kysyntää siis on, vaan ei tarjontaa.

Ongelma on se tuttu: ilkivalta. Kaupunki on monissa paikoissa joutunut poistamaan grillikatoksia, kun ne ovat joutuneet ilkivallan kohteeksi. Grillikatokset ovat säästyneet ilkivallalta lähinnä luontokohteissa, jotka ovat kaukana keskustasta. Hyvin toimiviin grillikatoksiin olen törmännyt viime aikoina muun muassa Nuuksiossa, Kaunissaaressa ja Porkkalassa.

Se on ikävää, että muutama hölmö vie ilon kaikilta. Siinä en näe suurta järkeä, että kovalla vaivalla ja rahalla grillikatos Kivinokkaan pystytetään, jos se kahden vuoden päästä on siinä kunnossa, että se joudutaan purkamaan.

Mutta mitä asialle voisi tehdä, sillä kysyntää sellaiselle ehdottomasti olisi?

Yksi ratkaisu löytyy Vuosaaresta Ullas-kahvilan vierestä (katso kuvat alla). Siellä on tehty paikka, johon voi tulla oman pallogrillin tai kertakäyttögrillin kanssa grillaamaan. Siihen on myös rakennettu pieni grilli, jossa voi grillata, jos on omat hiilet mukana. Kahvila Ullas myy kertakäyttögrillejä. Grillipaikan vieressä on roskis, joka on tarkoitettu vain ja ainoastaan kertakäyttögrilleille, ei muulle roskalle.

Tämä voisi olla yksi mahdollinen ratkaisu myös Kivinokkaan. Rakentaa johonkin turvallisen paikan (betonipohjan yms), jossa voi huoletta grillata omalla kertakäyttögrillillä tai omilla hiilillä. Paikka, josta tuli ei pääse leviämään. Kertakäyttögrillejä voisi kenties olla myynnissä Kivinokan kioskilla. Tuollainen paikka ei vaadi suurta huoltoa, ilkivaltaa sille ei juuri pysty tekemään eikä ole vaaraa että tuli leviäisi. Eikä maksa edes hirveästi verrattuna oikeaan grillikatokseen.

Tämä voisi olla ihan mukiinmenevä kompromissiratkaisu.

Harvinaisuus Kivinokan edustalla

Tuossa Kivinokan edustalla keskellä merta se on. Nimittäin viiden kaupunginosan raja. Se on ainoa kohta Helsingissä, jossa peräti viisi kaupunginosaa kohtaavat. Kyseessä on Kulosaaren, Viikin, Toukolan, Hermannin ja Sörnäisten raja.

Kuvakaappaus Helsingin paikkatietopalvelun kartasta.