Maanomistajan kierros Kivinokassa

Saaritoimikunta teki kierroksen Kivinokassa Helsingin rakennusviraston ja Staran edustajien kanssa. Kyseinen kierros tehdään joka kevät. Maaomistaja katsastaa tilukset, missä kunnossa paikat ovat ja antaa lopuksi kehotukset (lue: määräykset) mihin toimenpiteisiin tulee ryhtyä.

Aurinko pilkisti puitten välistä ja seurueemme oli hyvällä tuulella. Tapaaminen oli hyvin antoisa ja ajatuksia heräsi puolin ja toisin. Tässä nyt muutama keskeinen kohta, mitä retkellä käsiteltiin:

Rakennusten kunto

Todettiin, että moni Kivinokan yleisistä rakennuksista kaipaa face-liftiä. Monet jopa aika perusteellistakin remonttia. Toivotaan, että ainakin huvimajat, urheilukentän koppi, tanssilava ja vahtitupa saataisiin jo tänä kesänä kuntoon. Näissä kaivataan talkooväkeä. Jos osaat ottaa vasaran käteen oikein päin, niin saa ilmoittautua (saaritoimikunta@kivinokka.fi).  

Vieraskasvit

Tästä tuli kaupungilta hyvin tiukkaa ukaasia. Vieraskasvit on saatava kuriin ja kesämajojen pihoille ei saa istuttaa mitään. Piste. Kesämajalaiset voivat auttaa asiaa kolmella tavalla:

1) Älä istuta kesämajasi pihaan mitään
2) Tuhoa kesämajasi lähistöltä kaikki vieraskasvit (kitkentäohje täällä)
3) Osallistu jättipalsami-talkoisiin 13.6. klo 15.

Tässäpä nämä konkreettisimmat asiat. Leikkipaikkoja lapsille toivottiin, katsotaan eteneekö asia tämän hallituskauden aikana.

Palstakausi käyntiin kimpassa

Kuokka heilui ja hiki valui. Se tekee suomalaiselle kaupunkilaismiehellekin ihan hyvää välillä, että saa kokea olevansa oman elämänsä Koskelan Jussi. Kuokka ja mies oli, suota ei. Suon sijaan oli viljelypalsta. Tämän lähemmäs väinölinnamaista sielunmaisemaa tuskin Kehä III:n sisäpuolella voi päästä.

Lauantaina pidettiin Kivinokan palstalla "palstatalkoot". Nyt on palsta taas ihan erinäköinen. Rikkaruohoja kitkettiin ja maanmuokkauskoneella laitettiin palstoja kevätkuntoon (olisi muuten Koskelan Jussi ollut aika kateellinen maanmuokkauskoneesta, sillä olisi suo kääntynyt hieman rippeämmin).

Aurinko  paistoi ja kivaa oli. Palstamakkaratkin grillattiin. Tämä oli oikein mukava tapa virallisesti avata palstakausi. Yhdessä. Kyllä siellä palstalla taas ehtii yksin touhuta ja tuskastua. Kimpassa on voimaa!

Kivinokan puomi-gate - 11 faktaa

Kivinokan luontopolku on puomin takana.

Kivinokan puomi-asiassa liikkuu runsaasti huhuja, kuulopuheita ja virheellistä tietoa, kuten nettikeskusteluissa käy ilmi. Kokoan tähän asiaan liittyviä faktoja, jotta keskustelu pysyisi kasassa.

11 faktaa Kivinokan puomista:

Fakta 1: Miten ennen oli. Kivinokkalaiset ry:n alueelle johtavan tien alussa on puomi. Puomi on menneinä kesinä ollut lukossa. Kesälukkoon on ollut Kivinokkalaiset ry:n myöntämä avain vain niillä kesämaja-alueen mökkiläisillä, jotka on luokiteltu jotenkin invalideiksi. Lisäksi avain on ollut muutamilla Saaritoimikunnan ja huoltotoimikunnan jäsenillä. Puomin lukko on ollut kesäisin auki parina viikonloppuna, jolloin on voinut tehdä huoltoajoa kesämajoille.

Fakta 2: Miten nyt on. Kaupunki määräsi viime kesänä, että puomi pitää olla auki. Perusteluja tähän oli kolme: A) Invalidien tulee päästä esteettä alueelle (mm. rannalle, esteettömän luontopolun alkuun, kahvilaan, yms) käyttäen vaikkapa invataksia. B) Pelastusnäkökulma. Pelastuslaitoksen, ambulanssien ja muiden hälytysajoneuvojen tulee päästä esteettä alueelle. C) Missään muuallakaan virkistysalueella ei ole lukittua porttia (ei Saurasaaressa, ei Lauttasaaren kesämaja-alueella...)

Fakta 3: Sopimus? Kivinokkalaiset ry:n entisten päättäjien mukaan puomin lukosta on kaupungin kanssa aikanaan sovittu. Kaupungin edustajan mukaan mitään sopimusta ei ole koskaan tehty. Kaupungin edustaja vastaa kysymykseen, miksi puomi on ollut aikaisempina vuosina kiinni, että "ei mitään tietoa".

Fakta 4: Kaupungin tiet. Kivinokan tiet ovat kaupungin hallitsemaa aluetta. Kivinokkalaiset ry on vuokrannut teiden ympärillä olevat kesämaja-alueet, mutta tieverkosta vastaa kaupunki. Heillä siis on juridinen valta päättää tiestä.

Fakta 5: Invalidien pääsy alueelle. Kivinokassa on esteetön luontopolku, joka on tehty invalideille. Heidän tulee totta kai sinne päästä, koska sellainen on tehty. Invalidien tulee päästä myös kaupungin yleiselle uimarannalle. Invalidien tulee päästä vierailemaan kesämajoilla. Tästä ei ole kahta kysymystäkään. Aikasempina vuosina Kivinokkalaiset ry:n kesätyöntekijät ovat käyneet tarvittaessa päästämässä invalidit alueelle muodollista (2 euroa?) korvausta vastaan. Korvaus on otettu siitä vaivasta, jos joutuu kesken työpäivän tulemaan toiselta puolelta Kivinokka avaamaan puomia. Tämä käytäntö ei tule kaupungin mielestä kuuloonkaan. Invalideillä tulee olla esteetön pääsy.

Fakta 6: Keskustelut pelastuslaitoksen kanssa. Saaritoimikunnan edustaja on kuluvana keväänä keskustellut pelastuslaitoksen kanssa Kivinokan turvallisuudesta ja lukkoasiasta. Pelastuslaitoksen viesti oli, että parempi pitää puomi avoinna.

Fakta 7. Ambulanssien pääsy alueelle. Viime vuonna oli pari läheltä-piti-tilannetta, kun ambulanssit eivät päässeet puomin taakse. Pelastushenkilökunta joutui ottamaan jalat allensa.

Fakta 8: Putkilukko. Portin tolppaan on aikanaan asennettu putkilukko, jossa lukon avaimet. Tämä ei ratkaise ongelmaa, sillä on usein nähty että pelastushenkilökunnalla ei siitä ole tietoa. Kaikkiin ambulansseihin sitä tietoa on myös vaikea välittää. Usein on käynyt niin, että lukko on rikottu pihdeillä tai sitten alueelle on tultu juoksujalkaa. Tämä on hyvä idea, vaan ei toimi käytönnössä.

Fakta 9. Huoltoajo sallittu. Koska kaupunki Kivinokan maan omistajana ja teiden haltijana määrää, että puomin on oltava auki ja vain huoltoajo on sallittu, tulee tähän tyytyä, kunnes kaupunki jotain toista päättää. Huoltoajo on siis sallittua alueelle halki kesän (huoltoajon määritelmä löytyy täältä.)

Fakta 10. Pysäköinti kielletty. Huoltoajo ei tarkoita, että alueella saa pysäköidä, paitsi aivan lyhytaikaisesti huoltoajoon liittyen. Kaupungin pysäköinninvalvonta käy alueella tekemässä tarkastuksia. Eli kaupunki määrää säännöt ja kaupunki sääntöjä valvoo ja säännönrikkojia tarvittaessa rankaisee. Se on virkamiesten tehtävä, ei kenekään muun. Se miten virkamiehet tehtäväänsä hoitava, on sitten asia erikseen

Fakta 11. Autoilu on lisääntynyt. Kun puomista poistettiin avain viime kesänä, sen jälkeen autoilu Kivinokassa on kaiketi lisääntynyt. Moni tien varren kesämajalainen on näin raportoinut, ja kai heitä on uskominen. Ja onhan se ihan luonnollista. Jos alueelle saa tehdä huoltoajoa, niin varmasti aluelle ajetaan enemmän kuin silloin, jos ei saa tehdä huoltoajoa.

Näillä faktoilla eteenpäin. Näistä faktoista saa sitten olla ihan mitä mieltä tahansa. Tämä on asia, jossa ei ole oikeaa eikä väärä mielipidettä.

Esitellään asiaa kaupungille, jos joku keksii täydellisen kuningasidean, jossa on huomioitu KAIKKI seuraavat asiat:

- Miten invalidit ja invataksit yms. pääsevät alueelle rajoituksetta aina kun haluavat?
- Miten paloautoille, ambulansseille, ja poliiseille taataan täysin esteetön pääsy alueelle?
- Miten kesämajalaisten huoltoajoon kuulumatonta autoilua saa vähennettyä?
- Miten tarpeetonta huoltoajoa saa vähennettyä?

Viljelykausi lähestyy - samoin maanmuokkauspäivä

Minä vahdin täällä.

Kevät alkaa olla jo pitkällä ja kesä lähestyy. Samalla lähestyy myös monien (kauhullakin) odottama viljelypalstakausi. Itse yritän taas saada chilit kukkimaan, perheen toinen puolisko saanee hoitaa loput. Retiiseistä tuli viime kesänä yliannostus, nyt voisi kokeilla vaihteeksi jotain muuta. Ehkä valkosipulia.

Saaritoimikunnan palstavastaava Marja Sylman on järkkäämässä lauantaina 9.5. palstaviljelypäivää, jossa on tarkoitus muun muassa antaa vinkkejä viljelijöille (kuulemma joku alan expertti olisi tulossa paikalle kertomaan) ja opastaa maanmuokkauskoneen käytössä.

Maanmuokkauskone on ollut ihan liian vähällä käytöllä. Ei sitä sen takia ole hankittu, että se seisoisi vajassa keväästä syksyyn. Se pitää saada jollain tapaa parempaan käyttöön. Ongelma on siinä, että ei ole ollut oikein henkilöä, joka sitä olisi hoitanut: Opastanut käyttöön, hakenut sen tarvittaessa vajasta, hankkinut bensat, huoltanut, yms.

Jos joku kokee olevansa todellinen maanmuokkauskone-expertti (tai sellaiseksi haluava), eikä pieni vastuu pelota, niin saa ilmoittautua Marjalle maanmuokkauspäivänä (tai peltotoimikunta@kivinokka.fi).

Ja palstat tulee muuten olla viljeltynä toukokuun loppuun mennessä, muuten tulee viikatemies ja vie palstan pois. Näin on kerrottu Helsingin palstaviljelysäännöissä, joita mekin olemme velvollisia noudattamaan. Jonossa on paljon halukkaita viljelijöitä.

Nyt saa myös vuokrata puolikkaita palstoja, jos kokee, että kokonainen on liian suuri hallittavaksi. Hinnat 30 e palsta / 20 e puolikas palsta.

Kivinokan kaunein palsta -valokuvakilpailu on käynnissä jälleen tulevana kesänä. Lisätietoa siitä: kivinokka.fi/valokuvakilpailu.

Tässäpä vielä palstaviljelyyn liittyviä linkkejä:

- Kivinokan palstaviljelijöiden oma Facebook-ryhmä
- Helsingin kaupungin ohjeet palstaviljelijöille
- Viljellään kaupungissa
- Vieraskasvien torjuntaohjeet
- Hyötykasviyhdistyksen viljelyvinkit
- Käsittele puutarhajäte oikein

Kesämajojen tarkistuskierroksella

Eilen tehtiin perinteinen ja pakollinen Saaritoimikunnan "natsi-kierros" eli käytiin tarkastamassa, miltä kesämajat näyttävät. Runsaat 3 tuntia ulkoilua ja 380 mökkiä tuli tsekattua. Jos joku näki mustiin pukeutuneen epäilyttävän näköisen pipopäisen hiipparin haahuilevan alueella, niin se olin vaan minä.

Täytyy sanoa, ennakko-odotusten vastaisesti, että yllättävän hyvässä kunnossa kesämajat näyttivät olevan yleisesti. Ja paljon alueella puuhastellaan: remontoidaan, puretaan vanhaa ja rakennetaan uutta.

Mutta sitten on se toinen ääripää. Hylättyjä kesämajoja, joissa on ikkunat rikki ja ovet repsottavat auki. Sydäntä särkee, kun sellaisen ohi kävelee. Sellaiset täytyy saada ehdottomasti parempaan käyttöön.

Monien kesämajojen pihat ovat myös sangen ruokottoman näköiset, kun roskia ja jätettä on heitetty luontoon lojumaan.

Ymmärrän sen jotenkin, että jos ei ole autoa, niin pienempää jätettä on hankala viedä kaatopaikalle. Siis sellaista jätettä, joka ei talousjätteeksi kelpaa ja joka ei isompaa jätelavaakaan täytä.

Oman kesämajan ympäristön siistinä pitäminen on myös naapurin huomioon ottamista. Epäsiisti ympäristö häiritsee monia, mutta ei kukaan kehtaa ja uskalla mennä naapurilleen huomauttamaan asiasta. Siinä on naapurisopu koetuksella sen jälkeen. Eiköhän jokainen huomaa ja ymmärrä, jos oman majan ympäristö on epäsiisti.

Mutta ilouutisia näille: Kivinokan oma Siivouspäivä ja Kirppis järjestetään lauantaina 16.5. Laittakaa kalenteriin! Silloin Kivinokassa on kesämajalaisten käytössä pari jätelavaa, johon voi tuoda jätettä. Pihat siistiksi ja ylimääräinen roju pois luonnosta. Ja lisäksi samaan aikaan järjestetään Kirppis, jossa kesämajalaiset voivat myydä ylimääräistä tavaraansa pois. Ja jos ei mene tavara kaupaksi, niin roskalava odottaa vieressä.

Kirppis tultaneen järjestämään uimarannalla, jonne kaikki mökkiläiset voivat tulla myymään tavaraansa. Ja roskalavat varmaankin tulevat myös olemaan uimarannan tuntumassa. Tarkempia tietoja Kirppiksestä ja Siivouspäivästä tulee lähempänä kyseistä ajankohtaa. Huhu kertoo, että ehkä jotain muutakin ohjelmaa olisi kyseisenä päivänä tarjolla...

Ja kuinka sattuikaan: samana päivänä (16.5.) on Kansallinen talkoopäivä!

Joten pihat siistiksi. Pihoja voi somistaa monilla pienillä jutuilla. Tässä pari esimerkkiä, joita sattui silmään eiliseltä kierrokselta:

EDIT: Siivouspäivä ja Kirppis on 16.5. lauantaina, ei sunnuntaina kuten alunperin luki. 

Luonnosta hyvinvointia ja terveyttä

Kävin metsäisellä aamukävelyllä professori Liisa Tyrväisen kanssa, joka on perehtynyt luonnon hyvinvointivaikutuksiin. Hän on Metsäntutkimuslaitoksella tutkinut luontoa ja terveyttä. Tutkimusten pohjalta on syntynyt kirja Hyvinvointia metsästä (SKS). Tutkimukset varmasti kiinnostavat kivinokkalaisiakin.

Tyrväinen pitää kaupunkiluontoa äärimmäisen tärkeänä ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Stressin poistajana virkistysalueet ovat kullan arvoisia. Luonnossa tulee liikuttua kuin varkain, ja tottahan toki liikunta on aina hyvästä. Hän kehotti myös tonkimaan maata. Lasten pitää rakentaa majoja, aikuisten marjastaa ja sienestää. Maasta irtoavat mikrobit vaikuttavat uusimpien tutkimusten mukaan vastustuskykyyn ja allergioihin.

Tyrväisen porukka oli myös tehnyt kenttäkokeen, jossa ihmisiä tutkittiin työpäivän jälkeen kolmessa eri ympäristössä: metsävaltaisessa Keskuspuistossa, puistomaisessa Alppipuistossa ja ydinkeskustassa. Kullakin alueella istuskeltiin 15 minuuttia ja sen jälkeen tehtiin puolen tunnin kävelylenkki.

Koehenkilöiltä mitattiin muun muassa verenpainetta ja sydämen sykevaihtelua. Testin psykologisessa osassa kyseltiin koehenkilöiden mielialan muutoksia ja stressistä elpymistä. Tutkimuksen mukaan Keskuspuistossa ja Alppipuistossa elvyttiin stressistä paljon paremmin kuin keskustassa. Eroja havaittiin jo 15 minuutin istumisen jälkeen.

Ei siis mikään ihme, että Kivinokassa sielu lepää ja sieltä poistuu rentoutuneena. Suosittelen Hyvinvointia matsästä -kirjaa lämpimästi.

Kevään merkkejä Kivinokassa

Kevät on jo saapunut Kivinokkaan. Viime sunnuntaina käytiin mökillä ensimmäistä kertaa syksyn jälkeen ja puuhasteltiinkin siellä sitten samalla koko päivä.

Toki muutaman kerran tuli talvella piipahdettua ja tarkastettua, ettei ikkunoita ole rikottu. Naapurimökkiläisen kanssa kävimme suunnilleen vuorotellen Kivinokassa läpi talven ja raportoitiin toisillemme, että mökillä on kaikki kunnossa.

Aika monet sissit ovat Kivinokassa jo viettäneet öitäkin. Eräs kolmelapsinen perhekin oli siellä yötä viikonloppuna. Yöllä olivat heränneet lisäämään puita kaminaan ja kuulemma hyvin oli pärjätty.

Meillä kun ei ole majassa mitään lämmitystä, niin vielä saadaan odottaa tovi, että yöksi voi jäädä.

Tässä ihmetellään maasta puskevaa sinistä krookusta.

Haravoitiin lehdet pihalta ja siivottiin.

Grilli kaivettiin varastosta ja syötiin "kesän" ekat makkarat.

Varastoon oli joku eläin, ehkä orava, tehnyt talven aikana pesän. Otin sen varovasti sieltä ulos. Tyhjä oli.

Ranta oli jo täynnä porukkaa, vaikka oli vasta maaliskuun puoliväli! Ihmiset potkivat palloa ja nauttivat auringosta. Muutenkin oli paljon porukkaa liikkeellä. Parkkipaikka oli lähes täynnä autoja.

Ne, jotka eivät vielä ole talven jälkeen Kivinokkaan ehtineet, niin sinne vaan reippaasti tutkimaan kevään merkkejä. Kivinokassa paistaa aina aurinko. 

Mitä tehdä Kivinokan urheilukentille?

Olympiakisailua. Näitä lisää.

Kivinokan kyselyn mukaan 77 % vastaajista oli sitä mieltä, että Kivinokan urheilukentät kaipaavat kohennusta.

Kivinokassa on kolme jalkapallokenttää, joista yksi Kivinokkalaiset ry:n alueella, yksi JHL:n alueella ja yksi Ponnistuksen alueella. Lisäksi kivinokkalaiset ry:n alueella on lentopallokenttä ja petankkikenttä. Jokainen yhdistys tietenkin vastaa omasta kentästään, enkä siihen ala puuttumaan, mitä kukakin yhdistys kentällään tekee. Se on jokaisen oma asia.

Ponnistuksen kenttä lienee aktiivisimmassa käytössä, johtuen siitä että Ponnistus on luonteeltaan urheiluseura.

Mutta eräs vastaajista kiteytti asian hyvin: "Parempi 2 kenttää käytössä kuin 3 vajaakäytössä. 3 fudiskenttää Kivinokassa on liikaa."

Kivinokkalaisten kenttä on hyvin usein tyhjillään. Se on lähinnä läpikulkupaikka mökkialueelta viljelypalstoille. Sen huomaa siitäkin, että kentälle on tallaantunut palstoille johtava polku. Kerran kesässä kentällä on olympialaiset ja rosvopaistijuhlat. Joskus siellä käy joku potkimassa palloa.

Kolmelle kentälle ei löydy tarpeeksi käyttöä. Mitä hyötyä tyhjistä kentistä on kenellekään?

Ja kaiken lisäksi kentät eivät ole edes siinä kunnossa, että niissä voisi pelata oikeita pelejä, kuten esimerkiksi Helsinki Cupia tai muita turnauksia. Yksi kenttä pitäisi ehdottomasti kunnostaa siihen kuntoon, että siellä voisi pelata virallisia pienen kentän pelejä. Nurmi kuntoon, rajat kuntoon, huolto kuntoon, maalit kuntoon. Kenties tekonurmi.

Silloin kentälle voisi saada säpinää ja pelejä arki-iltaisin. Jos kentällä pelataisiin Palloliiton nappulaliigapelejä tai harrastussarjaa, niin sutinaa olisi toukokuusta syyskuulle. Ja koska pelit ovat iltaisin, kentät olisivat vapaassa käytössä päivisin ja usein viikonloppusin.

Tähän kehitykseen tuskin yksikään Kivinokan järjestö pystyisi, vaan se vaatisi ehdottomasti kaupungin myötämielistä tukea.

Ja mahtuisi varmaan yhden kentän päätyyn tenniskenttäkin.

Ystävyysottelun jälkeen Ponnareiden kentällä. Tällaistakin lisää.

Kivinokkalaisten futiskentän vieressä oleva lentopallokenttä on kenties vielä vähemmällä käytöllä. Yksi syy siihen on se, että kenttä soveltuu lentopalloon kovin huonosti. Alusta on usein vetinen ja kostea. Kenttää ympäröi nokkoset ja muut pusikot, joista on ikävää hakea palloa koko ajan. Pelaaminen ei ole hirveän miellyttävää. Siinä pitäisi saada ympäristöä siistittyä jollain tapaa ja hiekka-alusta olisi nykyistä parempi.

Kyselyssä vastaajat ideoivat kiitettävästi kentille erilaista toimintaa: Sulkapalloa, krokettia, bocciakenttä, puistoshakkia, ulkoliikuntalaitteita, frisbee-golfia. Joku halusi kentille lisää kesämajoja.

Keitä Kivinokassa käy ja mitä ne siellä tekee?

Kivinokan tapahtumat kiinnostaa ihmisiä.

Palaan taas syksyiseen Kivinokka-kyselyyn ja kohtaan, jossa hieman kartoitettiin Kivinokassa vierailevien profiilia. Siis sitä, että miksi muut kuin kesämajalaiset saapuvat Kivinokkaan.

Meidän kesämajalla kävi viime kesänä nopeasti laskettuna noin 40 vierasta. Mutta lähistöllä majaileva kesämajalainen laski, että hän oli kestinnyt 80 vierasta!

Jotenkin elin mielikuvissa, että suurin osa Kivinokan vierailijoista käy kylässä kesämajoilla. Mutta miten väärässä tuo mielikuva olikaan. Kyselyn mukaan 23 % Kivinokassa vierailevista käy tuttavansa kesämajoilla. Se oli vasta kuudenneksi suosituin syy käydä Kivinokassa.

Ylivoimaisesti suurin syy käydä Kivinokassa on ulkoilu ja liikunta. Toisin sanoen virkistys. 78 % vastaajista ilmoittaa ulkoilun ja lenkkeilyn syyksi tulla Kivinokkaan.

Uimaranta näyttelee tärkeää osaa Kivinokassa. Noin puolet vastaajista ilmoittaa, että saapuu Kivinokkaan uimaan. Tästä syystä uimarannan kehittäminen entistä viihtyisämmäksi paikaksi on tärkeää, samaa mieltä kyselyssä oltiin. Ei niin, etteikö uimaranta olisi nykyiselläänkin erittäin viihtyisä ja mukava paikka. Mutta aina voi pikkuisen viilata.

Moni kokee Kivinokan kahvilan tärkeäksi paikaksi. 48 % vastaajista kertoo käyvänsä Kivinokassa kahvilassa. Maija sai kioskilleen lisäaikaa ainakin tulevan kesän. Toiveissani on, että kahvilan kanssa voisi tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä. Mitä se voisi olla? En tiedä. Rosvopaistilippujen myyntiä, venepolettien myyntiä, yms. Katsotaan mitä keksitäään.

Luontoharrastajia ja kalastajia Kivinokassa käy myös paljon. 4 % vastaajista käy Kivinokassa kalastamassa. Luku lienee oikeasi jonkin verran suurempi, sillä iso osa kalastajista on ulkomaalaistaustaisia ja siksi eivät varmaaan ole kyselyyn osallistuneet.

Myös Kivinokan tapahtumissa käy paljon ihmisiä. Juhannusjuhlat, KinoKivinokka ja muut hienot tapahtumat vetävät porukkaa.

Mistä Kivinokkaan tullaan?

Se ei yllätä lainkaan, että Kivinokkaan tullaan lähialueita, kuten Herttoniemestä tai Kulosaaresta. Monille se on tärkein lähivirkistysalue. 29 % vastaajista on Herttoniemestä ja Kulosaaresta.

Yllättävää sen sijaan on se, että yhtä paljon (29 %) Kivinokkaan tullaan Pohjois- ja Länsi-Helsingistä. Olisin odottanut, että Kallion alue (24 %) ja muu Itä-Helsinki (19 %) olisi ollut edellä.

Suunnilleen joka kymmmenes vastaaja tuli Kivinokkaan Helsingin ulkopuolelta. Sekin on aika iso luku. Kivinokka ei siis ole pelkkä "lähivirkistysalue."

Suuri osa vastaajista (43 %) käy Kivinokassa muutaman kerran vuodessa, mutta lähes puolet käy ainakin kuukausittain, jos ei jopa viikottain.

Vastaajien ikä

Voisi kuvitella, että kun suurin osa vastauksista tuli netin kautta (manuaalisia lomakkeita tuli vain muutamia), niin se suosisi nuorta väkeä, ja "nuorison" vastaukset ylikorostuisivat.

Mutta näyttää vahvasti siltä, että seniorit ovat aika hyvin kehittyvässä Suomessa ottaneeet netin haltuun.

Vastaajista 34 % on yli 50 vuotiaita, ja heistä 12 % yli 60-vuotiaita. Alle 20-vuotiaita vastaajia oli 0 % - siis ei yhtäään! Ja 20-30-vuotiaitakin oli vain 9 %. Suurin osa vastaajista sijoittuu välille 30-50 vuotta.

Näillä mennään kohti kevättä!

Kivinokkalaisten kannanotto yleiskaavaan

Helsingin uuden yleiskaavan eteneminen on nyt siinä vaiheessa, että kaavaluonnos on tehty ja nyt kaupunki ottaa vastaan palautetta kaupunkilaisilta ja eri yhteisöiltä.

Kivinokan osalta kaavan valmistelu on edennyt hienosti: Kivinokka on kaavaluonnokseen merkitty virkistysalueeksi. Bonuksena päälle samaan aikaan valmistellaan uutta luonnonsuojeluohjelmaa, ja Kivinokan vanha metsä on siihen suunniteltu suojeltavaksi.

Ollaan täällä Kivinokassa jotain tehty oikein viime aikoina ja jatketaan samaan malliin. Toivottavasti molemmat toteutuvat lopulliseen kaavaan asti: Kivinokka virkistysalueeksi ja vanha metsä suojeltavaksi.

Kivinokkalaiset ry:n Saaritoimikunta otti yhdistyksen edustajana kantaa yleiskaavaan. Tällainen oli Saaritoimikunnan kannanotto:

"Kivinokkalaiset ry:n hallituksena toimiva Saaritoimikunta kiittää uutta yleiskaavaa siltä osin, kun se koskee Kivinokkaa ja sen lähistöä. Kivinokka merkitään yleiskaavaluonnoksen mukaan virkistysalueeksi, ja täten kaava huomioi Kivinokan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja koko maan mittakaavassa ainutlaatuisen kesämaja-alueen ja ottaa huomioon Kivinokan merkityksen helsinkiläisten virkistysalueena.

Yleiskaavan kanssa samanaikaisesti laaditaan Helsingin luonnonsuojeluohjelma. Toivomme, että Kivinokan Natura-alueeseen rajoittuva vanha metsä tullaan suojelemaan arvokkaana luontokohteena."

Toivon toki, että kaikki muutkin Kivinokkaan liittyvät järjestöt ja tahot ottavat kaavaan kantaa. Myös yksityishenkilöt voivat lähettää palautetta.

Palautetta voi lähettää 27.2.2015 mennessä osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. 

Veneilijän vaikea Kivinokka

Jatkan hieman Kivinokka-kyselyn purkamista ja komentointia. Nyt pari sanaa niinkin epäajankohtaisesta aiheesta kuin veneilystä.

Veneellä Kivinokassa käydään hyvin vähän. Kesämajalaisista 5 % käy Kivinokassa veneellä ja ei-kesämajalaisista vain 1 % (se taitaa olla Haapasen Eero, joka Kuusisaaresta silloin tällöin Kivinokkaan soutelee, terveisiä Eerolle! Alla hänen tyylinäytteensä parin vuoden takaa).

Pienet veneilylukemat selittyvät sillä, että Kivinokassa ei ole kunnollisia laitureita, joihin voisi rantautua. Heimankin isommalla veneellä on hankala päästä Kivinokkaan (jos nyt ei huomioida kartanon venekerhoa).

Tämä on suoranainen häpeä, sillä Kivinokka on meren rannalla ja Helsinki on merellinen kaupunki, jossa liikutaan veneillä paljon. On todellinen harmi, ettei Kivinokka ole kunnolla saavutettavissa mereltä käsin. Voisi melkein sanoa, että Kivinokka on meriliikenteeltä niin eristyksissä, ettei nokka kunnolla edes kuulu osaksi merellistä Helsinkiä.

En tiedä tarkkaan historiaa, että miksi veneliikenne on joskus muinoin päästetty näivettymään.

Mutta esimerkiksi tällainen puu-betoni-laituri, jollainen on Vallisaaressa, voisi olla oikein hyvä (kuva alla, siitä tosin näkyy laituri aika huonosti). Siihen saisi useamman veneen kiinni samaan aikaan.

Tai sitten tällainen pontonilaituri, joka on Iso Vasikkasaaressa (tässäkin kuvassa näkyy laituri aika huonosti).

Tällaisiin laitureihin olisi mahdollista kiinnittyä vesibusseillakin. Olisi aika hienoa, jos vesibussiliikenteen Kivinokkaan saisi jonain päivänä elvytettyä.

Kivinokan kyselyn tuloksiin pääsee tutustumaan täällä.

Toivoa tuomassa Malmille

Malmin lentokentän puolustajat elävät tukalia hetkiä. Kenttää ollaan sulkemassa ja tilalle suunnitellaan asuntoja. Kivinokka oli vuosi sitten hieman vastaavassa, yhtä katastrofaalisessa tilanteessa.

Kivinokka saatiin säilymään rakentamiselta. Malmin lentokentän puolustajat järjestivät Malmin lentoasemalla eilen keskustelutilaisuuden, jossa he kartoittivat tilannetta ja pohtivat mihin toimenpiteisiin ryhtyvät. He olivat kutsuneet minut paikalle pitämään pienen luennon siitä, miten Kivinokka pelastettiin.

Tietysti haluan antaa heille toivoa, ja kävin kertomassa miten me se tehtiin. Olivat silminnähden vaikuttuneita siitä, miten Kivinokka homman hoiti kotiin.

Kenties meidän tarinasta voi olla heille jotain apua ja oppia. Kaupunkilaisilla pitää olla unelmia ja niiden eteen pitää taistella. Oli lopputulos mikä tahansa, niin ainakin voi sanoa, että yritettiin kaikkemme. Se on tärkeintä.

Enemmistö tulee Kivinokkaan kävellen tai pyöräillen

Vankkuri kävi Kivinokassa vielä toissa kesänä.

Kivinokkaa koskeva kysely saatiin vihdoin ja viimein purettua ja pakettiin. Tulen blogissani hieman kommentoimaan ja tulkitsemaan kyselyn tuloksia.

Ensimmäisenä sohaisen ampiaispesää ja kommentoin lyhyesti kohtaa, jossa kysyttiin Kivinokkaan liikkumisesta.

Kesämajalaisista suurin osa käyttää julkisia, kävelee tai pyöräilee. 50 % vastaajista käyttää autoa ainakin silloin tällöin. Se pikkuisen yllätti, että niinkin vähän ihmiset tulevat mökeilleen autolla. Jotenkin kuvittelin, että lähes kaikilla on auto ja autottomat ovat selkeässä vähemmistössä. Mutta hyvä näin.

Se yllätti vielä enemmän, että ei-kesämajalaisista vain 19 % saapuu Kivinokkaan omilla autoilla. Tuota prosenttia olisin aavistellut paljon suuremmaksi. Mutta se on todella ilahduttavaa, että suurin osa tulee fillarilla tai kävellen. Eräs vastaaja toivoi "vierailijoille parkkipaikkoja. Nyt mökkiläiset eivät salli, että satunnainen kävijä pysäköi parkkipaikalle." Tällaista ongelmaaa en tunnista, sillä Kivinokan iso parkkipaikka on kaikkien käytössä, se ei ole mikään kesämajalaisten yksityisalue.

Toki sen ymmärtää, että kesämajalaiset käyttävät muita Kivinokan kävijöitä enemmän autoa, sillä monilla on paljon raskasta kannettavaa mökilleen.

Kivinokan parkkipaikalla johtavalla pienellä hiekkatiellä liikkuvat kaikki sulassa sovussa keskenään: autot, pyörät, lastenvaunut, lenkkeilijät. Kesämajalaisista enemmistö haluaisi erottaa autoliikenteen ja kevyen liikenteen toisistaan. Tästä ollaan Facebookissa keskusteltu ennenkin. Yksi vaihtoehto olisi ohjata joko autot tai kevyt liikenne kartanon kautta. Siinä on toki omat ongelmansa, mutta en nyt tässä puutu niihin sen enempää. Helpointa voisi olla lähteä liikkeelle siitä, että kevyt liikenne menisi kartanon kautta.

Ei-kesämajalaiset eivät kokeneet suureksi ongelmaksi sitä, että kaikki käyttävät samaa pientä hiekkatietä. 2/3 oli tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen.

Kesämajalaisten enemmistö (64 %) kaipaa Kivinokkaan parempia julkisen liikenteen yhteyksiä. Ei-kesämajalaisista myös noin puolet (47 %) halusi parempia yhteyksiä. Olisiko joku kaupunginosalinja ratkaisu tähän? Eräs vastaaja kommentoi, että nykyinen Kipparlahden silmukkaan tuleva linja (linja 81 Kulosaari-Herttoniemi) on hyödytön, "eikä vie mistään mihinkään". Se on ihan totta, olisi paljon parempi, jos linja tulisi Kipparlahden silmukkaan suoraan keskustasta.  

Eräs vastaaja (joka ei ollut kesämajalainen) kommentoi osuvasti: "Liikenne on saanut suhteettoman suuren painoarvon keskusteluissa, ja antaa kesämajalaisista riitaisan kuvan."

Olen hänen kanssaan hyvin paljon samaa mieltä. Liikenne on saanut keskusteluissa suhteettoman painoarvon, sillä eipä siinä loppujen lopuksi mitään todella suuria ongelmia ole ollut, noin niin kuin maailman mittakaavassa. Keskustelu voi antaa välillä kesämajalaisista riitaisan kuvan, ja sekin on väärä kuva, sillä eihän me oikeasti riitaisaa väkeä olla, päinvastoin: iloista, reipasta ja oikein mukavaa jengiä ollaan.

Ongelmat on tehty ratkaistavaksi, ei riideltäväksi.

Kyselyn tuloksiin pääsee tutustumaan täällä.

Ps. Ja nyt lähden ratkomaan ongelmia Saaritoimikunnan kokoukseen. Kilometrin pituinen esityslista, toivottavasti pääsee ennen puolta yötä kotiin.

Avoin vastine HS:n toimittajalle

Kuvakaappaus HS:n jutusta.

Arvoisa toimittaja Tuomas Niskakangas,

Olet tämän päivän Helsingin Sanomissa tarttunut tärkeään aiheeseen eli kaavoittamiseen ja sen kankeuteen Helsingissä. Asia on erittäin keskeinen koko Helsingin ja sen ympäristön kannalta.

Olit käyttänyt esimerkkinä Kivinokkaa ("Täällä kelpaisi asua"). Eikä siinä mitään, kaupungissa on monia alueita, joita ei ole rakennettu ja "jossa kelpaisi asua".

Mutta haluaisin kiinnittää huomiota kohtaan, että Kivinokan rakentaminen kaatui kesäasuntojen omistajien vastustukseen. Luot tekstissä kivinokkalaisista kovin nimby-kuvan, ja siitähän ei missään nimessä ole kysymys.

Kivinokan rakentamista vastusti Kivinokan kesämajojen omistajien lisäksi hyvin moni muukin. Kivinokan rakentamista vastustavaan adressiin laittoi nimensä yli 7000 ihmistä. Kivinokan rakentamista vastustaneessa Kivinokka kaikille -liikkeessä oli monia muitakin henkilöitä kuin kesämajalaisia. Kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus vastustivat Kivinokan rakentamista. Joten aika monet muutkin kuin kesämajalaiset halusivat säilyttää Kivinokan uniikin ja perinteikkään miljöön.

Ja ainoa poliitikko, jonka sitaatit olet juttuun ottanut, on kokoomuksen edustaja, joka kannattaa Kivinokan rakentamista. Mihin unohdit enemmistön, eli kaikki muut puolueet? Kokoomus oli ainoa puolue, joka kannatti rakentamista. Olet valinnut aika asenteellisen näkökulman juttuun.

Kivinokka on tärkeä virkistysalue monille muillekin kuin kesämajalaisille. Se on tärkeä henkireikä etenkin herttoniemeläisille, kulosaarelaisille ja monille muille itähelsinkiläisille. Teettämämme kyselyn mukaan Kivinokkaan tullaan ympäri Helsinkiä ja myös kaupungin ulkopuolelta. Se ei siis missään nimessä ole vain kesämajalaisten paikka.

Siellä voi käydä uimassa, vaeltaa luonnossa, kalastaa, kävellä luontopolulla, pelata jalkapalloa yms. Tarkemmin voit tutustua alueen monipuolisuuteen Visit Kivinokka -sivulla.

Kivinokka kaikille -liike pyrki avaamaan aluetta yhä suuremmalle yleisölle, joten nimbyilystä ei ole kyse. Kyse on historallisen alueen ja kulttuuriperinteen varjelemisesta ja alueen kehittämisestä.

Valitettavaa, että leimaat kirjoituksessa kivinokkalaiset nimbyiksi. Sitä leimaa olemme yrittäneet kaikin mahdollisin keinoin välttää ja häivyttää. Tällaiset kirjoitukset valtakunnan johtavassa päivälehdessä valitettavasti vaikeuttaa kovasti tätä pyrkimystämme ja ovat vahingollisia Kivinokalle.

Joko et ole riittävän tarkasti seurannut Kivinokan tilannetta tai sitten viestimme ei ole mennyt perille.

Parhain terveisin,
Pauli Jokinen
Kivinokka kaikille -liike

Kivinokan uusi "sylkykuppi"

Saaritoimikunta 2015. Vasemmalta: Lauri Kiukas, Anna Kähkönen, J Salonen, Marjut Kuopus, Pauli Jokinen, Soile Rusanen ja Tuuli Laukkanen. Marja Sylman puuttuu kuvasta. 

Kivinokkalaisten Saaritoimikunta (eli hallitus) järjestäytyi, ja minut valittiin puheenjohtajaksi. Kiitos luottamuksesta! Vähän epäröin pestin vastaanottamista. Lähinnä siksi, että entisiltä puheenjohtajilta olen saanut hieman sen käsityksen, että aika lailla sylkykupiksi siinä joutuu. Kaiken hyvän ja kauniin vastapainona.

Mutta ovat muutkin siinä hommassa kestäneet, niin eiköhän minunkin nahkani pari puraisua kestä. Vaakakupissa painoi voimakkaammin kunnioitus ja arvostus tehtävää kohtaan. Kivinokka on osa Stadin historiaa, jolla on pitkä ja jännittävä menneisyys työväestön kesänviettopaikkana. Tradition juuret ulottuvat aikaan, jolloin isoisänikään ei ollut vielä syntynyt. Jos tarjoutuu tilaisuus päästä tällaisen hienon alueen puheenjohtajaksi, niin kovin hankala siitä on kieltäytyä. Once in a lifetime.

Saaritoimikunnassa toimiminen on erityisen jännittävää juuri näinä aikoina, kun Kivinokka elää muutoksen hetkiä. Pääsee aitiopaikalta seuraamaan alueen kehittymistä ja ennen kaikkea pääsee vaikuttamaan siihen. Muutos on aina hidasta, niin Kivinokassakin. Mitään ei tapahdu tässä ja nyt. Asiat etenevät pienin askelin. Enemmän olenkin kiinnostunut siitä, millainen Kivinokka on 5, 10 tai 15 vuoden päästä.

Kokoustamista Herttoniemen Gurkhassa.

Alexanderstubbmaisesti listaan 3 pointtia, jotka ovat omat ohjenuorani puheenjohtajana:

1. Avoimuus. Se tarkoittaa kahta asiaa. Haluan että Kivinokan kesämajalaiset ovat ajantasalla mitä Kivinokassa tapahtuu. Se hoituu avoimella tiedottamisella, Facebookilla, nettikirjoittamisella, keskustelemalla, yms (rohkeasti vaan hihasta kiinni, jos on asiaa). Toinen asia avoimuudessa liittyy Kivinokan alueen avoimuuteen. Haluan että Kivinokassa on sellainen ilmapiiri, että kaikki ovat sinne tervetulleita. Aika hyvin tämä toteutuu jo nyt, kiitos kesämajalaisille!

2. Kasvojenkohotus. Etenkin nyt kun lehdet ovat pois puista, paljastuu aika karulla tavalla miten moni kesämaja on harmittavan huonosti hoidettu. Pihoissa ja rannoilla on roskia. Ei ole kenenkään etu, että Kivinokassa on autioita ja hylättyjä kesämajoja. Ne pitää saada parempaan käyttöön. Lisäksi pitää saada kaupunki mukaan kehittämään aluetta. Pientä faceliftiä sinne ja tänne, lapsille leikkipaikkaa, grillauspaikka, urheilukentille lisää käyttäjiä, yms.

3. Viihtyvyys. Kivinokasta pitää saada viihtyisä paikka. Monille se sitä jo onkin, ainakin minulle. Mutta yllättävän monille ei tunnu olevan. Sen verran moni kesämajakin on vajaakäytössä. Mitä paremmin Kivinokassa viihtyy, sitä enemmän siellä vietetään aikaa. Ja tämäkin taas liittyy Kivinokan kehittämiseen. Myös erilaiset ja eri-ikäisille suunnatut tapahtumat saavat ihmisiä viihtymään Kivinokassa. Enkä nyt tarkoita suuria massatapahtumia, vaan pieniä juttuja jotka keräävät ihmisiä yhteen. Kuka alkaisi vetää sauvakävelyretkiä senioreille? Sunnuntaisin kello neljän tietokilpailuja Maijan kioskilla? Kuka järjestäisi mökkipeliturnauksen (petankkia, krokettia, mölkkyä)? Yhteislaulua tanssilavalla? Kaikkea hauskaa voi keksiä. Estraadi on vapaa, en minä ainakaan ole esteenä.

Näillä eväillä vuoteen 2015. Hyvää alkanutta vuotta kaikille!