Kivinokan vanha metsä suojellaan

Näkymä vanhan metsän reunalta kohti Vanhankaupunginlahtea.

Kivinokka päätettiin noin vuosi sitten jättää rakentamatta. Alue on ollut kaavassa selvitysalueena yli 10 vuotta. Nyt alkaa vihdoin tapahtua.

Helsingin ympäristökeskukselta tuli eilen viesti, että Kivinokkaan ollaan perustamassa luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualue koskee lähtökohtaisesti Kivinokan vanhaa metsää, joka on siellä Saunalahden rannalla, Ponnistuksen alueen ja siirtolapuutarhan välissä. Metsän pohjoispuolella on Vanhankaupunginlahden lintualue, joka on suojeltu jo aikasemmin.

Tämä on meille kivinokkalaisille oikein erinomainen uutinen. Jos ajattelee tulevaisuutta, niin suojelualue antaa entistä paremman suojan Kivinokalle rakentamista vastaan. Tällä hetkellä Kivinokassa on jo suojeltuna Herttoniemen siirtolapuutarha ja Kulosaaren kartanon ympäristö.

Kivinokassa tehdään tulevan kesän aikana luontoselvityksiä ja syksyllä laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma.

Helsingin ympäristökeskuksen tiedotustilaisuus Kivinokan luonnonsuojelualueeseen liittyen järjestetään keskiviikkona 10.6.2015 klo 18-19.30. Tapaamispaikka on Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Viikinkaari 2 (sininen kerrostalo). Tilaisuus on kaikille avoin, joten sinne vaan sankoin joukoin kuuntelemaan, mitä aiheesta kerrotaan.  Työpajoissa osallistujat voivat kertoa tietonsa ja näkemyksensä alueen kehittämisestä.

Paikalla on ainakin biologi Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Envirosta sekä ympäristökeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajia.

Remonttia, kokoonpanouutisia, kesuri ja sääntömuutoksia

Merenneito nousi katsomaan, mitä Kivinokassa tapahtuu.

Kesä on alkanut ja Kivinokassa on vilinää ja vasaran pauketta. Saaritoimikunnallakin on paljon kaikenlaista säätöä meneillään. Pää on täynnä ajatuksia, tyhjennän niitä nyt hieman tänne.

Paikat kuntoon kesällä

Kivinokan yleiset rakennukset on päässyt aika pahoin rapistumaan ja nyt yritetään kesän aikana laittaa niitä kuntoon. Meillä kun on vastuu niiden ylläpidosta. Tanssilavan katon korjaus aloitettiin viime viikolla. Kenties tanssilava saa pienen maalikerroksenkin päällensä ennen juhannusta. Meillä on Juuso palkattuna remonttimiehenä tekemässä korjauksia. Käykää sanomassa moikka, kun kuljette ohi.

Tanssilavan lisäksi ainakin huvimajat olisi tarkoitus kunnostaa, samoin Vahtituvan seinää pitäisi uusia. Palstakoppi on myös määrä kunnostaa, mutta se on sen verran huonossa hapessa, että aika näyttää kannattaako sitä kunnostaa lainkaan vai olisiko parempi purkaa pois ja rakentaa kokonaan uusi (ehkä hieman eri paikkaan?). Voi olla, että osa remonteista jää ensi vuoteen, sillä tälle vuodelle ei hirveän isoja summia ole remppoihin budjetoitu. Maalaustalkoita varmaan järjestetään, joten yhteyttä vaan Saaritoimikuntaan kaikki vapaaehtoiset: saaritoimikunta@kivinokka.fi.

Kesätyöntekijä Oskari aloittaa

Kesätyöntekijänä aloittaa ensi viikolla 20-vuotias Oskari Ruuska. Hän hoitaa perinteisiä kesätyöntekijöiden hommia; vessojen siistimistä, nurmikon leikkaamista, yms. Lisäksi hän toimii remppamies Juuson apuna. Moikatkaa myös Oskaria. Oskari on elokuun loppuun asti ilonamme.

Saaritoimikunnassa väki vähenee

Saaritoimikunnassa ovet käyvät, mutta vain yhteen suuntaan. Marjut Kuopus ja Lauri Kiukas jättävät paikkansa Saaritoimikunnassa (ymmärrettävistä) henkilökohtaisista syistä. Enpä olisi halunnut nähdä tätä tapahtuvat. Saaritoimikunnassa oli hyvä kemia ja hommat toimi ja siitä iloitsin, että oli 8 jäsentä viimevuotisen 6:n sijaan. Oli tekeviä käsiä. Nyt hommat hieman kasaantuvat, mutta yritetään selvitä. Eihän tässä paljon ole kesää enää jäljellä:)

Marjut oli vastuussa tapahtumien järjestämisistä ja Lauri kesätyöntekijästä ja remonteista. Hieman nyt jaetaan vastuuta uudelleen, ja tehdään mihin rahkeet riittävät. Kiitos vielä Marjutille ja Laurille alkuvuden panoksesta Saaritoimikunnassa.

Auttavia talkoolaisia tosiaan kaivataan erinäköisiin tehtäviin. Saa ilmoittautua Facebookin Kivinokka virkeäksi -ryhmään, jossa suunnitellaan tapahtumia, remontteja yms. Etenkin Juhannus kaipaa paljon auttavia käsiä, siitä on tulossa hieno juhla.

Sääntömuutoksia kevätkokouksessa

Kevätkokouksessa tehtiin pari sääntömuutosta, joita nopeasti kommentoin. Saaritoimikunnan kausi tulee kestämään jatkossa 2 vuotta (ennen yksi vuosi). Tämä siitä syystä, että hommaan saa hieman jatkuvuutta. Ajatus on, että puolet Saaritoimikunnasta valitaan vuosittain. Tämä taas siitä syystä, ettei koko Saaritoimikunta vaihdu kerralla (joka oli teoriassa mahdollista).

Toinen asia on, että sääntöjen mukaan Juhlatoimikuntaa ei tarvitse enää valita. Tämä ei tarkoita, etteikö sitä voisi valita, kuten kaikkia muitakin toimikuntia, enää sitä ei vaan ole pakko valita. Oikeastaan tähän oli kaksi perustelua. Jos kukaan ei kokouksessa halua Juhlatoimikuntaan, ja sitä ei siten voida nimittää, niin silloin rikomme omia sääntöjämmme, joiden mukaan toimikunta on nimitettävä. Se olisi vähän hassua. Toinen juttu on se, että käytännössä viime vuosina Juhlatoimikunta ei sinällään oli paljon tapahtumia järjestänyt, vaan tapahtumiin on koottu omat halukkaat mukaan järjestämään.

Kirjoja myynnissä

Loppuun häpeilemätön mainos. Kirjojani Muistolaattabongarin opas ja Sunnuntaikävelyllä Helsingissä on myynnissä signeerattuna Maijan kioskilla, käykää ostelemassa, jos paikallishistoria yhtään kiinnostaa. Myös Laura Salaman Kesä Kivinokassa -kirjaa on saatavilla siellä.

Ja laittakaa kalenteriin 13.6. klo 13, jolloin Kivinokan tanssilavalla on kesäinen kirjatapahtuma, jossa minä, Laura, Eero Haapanen ja Maarit Verronen kerromme kirjoistamme. Keskustelun teemana on kirjat ja Helsinki. Lisätietoa tapahtuman Facebook-sivulla.

Ja huomio vielä veneilijät!

Muistakaa käydä kääntämässä veneenne 15.6. mennessä ja poletti kiinni paattiin. Hylätyt veneet hoidetaan pois rannoilta sen jälkeen. Lisätietoa täällä.

Hyvää kesän alkua!

Olipa kerran parkkipaikalla kasa

Muutama viikko sitten Kivinokan parkkipaikalle ilmestyi kasa asfalttisoraa.

Olemme Saaritoimikunnassa yrittäneet hieman selvittää, miten kasa on parkkipaikalle päätynyt, mutta toistaiseksi tuloksetta. Tapauksella oli muutamia silminnäkijöitä, mutta heidän havaintonsa ovat hyvin hajanaiset ja epäselvät. Kaupunki ei ole ollut asialla, he kiistävät kaiken.

Joten onko joku kesämajalainen tilannut kuorman? Jos on, niin miksi? Verkko kiristyy, milloin mysteeri ratkeaa? Onko syyllinen jälleen kerran hovimestari?

Ehkä mysteeri tulee ratkeamaan niin, että kasa vaan poistuu parkkipaikalta. Ihan itsekseen. Kuten on siihen tullutkin. Tuolla asfalttisoralla kun ei ole mitään käyttöä oikein missään. Asfalttiteiden pohjissa sitä käytetään.

Tai sitten kasa on siinä vielä ensi vuonnakin.

Ihme tapaus.

Piileskelikö Hertta Kuusinen Kivinokassa? Kuvaukset ensi viikolla

Jos ihmettelette, mitä kuvausryhmä tekee Kivinokan uimarannan läheisyydessä 5. kesäkuuta, niin siellä kuvataan vaan tv-sarjaa.

Kyseessä on TV1:n draamasarja, joka kertoo Hertta Kuusisen elämästä. Kolmiosainen sarja Punainen kolmio esitetään joulukuussa.

Mutta mitä ne tekevät Kivinokassa? Sarjan tuottaja kertoi, että ennen sota-aikaa punaisten oli tapana piileskellä muun muassa Kivinokassa, josta heitä käytiin myös etsimässä. Kuvausryhmä tulee kuvaamaan pari kohtausta, joissa punaisia etsitään Kivinokasta.

Siihen aikaan (siis ennen sotia) ei Kivinokassa kylläkään ollut nykyisen kaltaisia kesämajoja, mutta ehkä taiteellinen vapaus joustaa tässä kohtaa hieman.

PS. Kotivinkki kävi tänään kuvaamassa Kivinokassa kesämuotia. Kuvauksellista seutua.

EDIT: Jutussa oli ensin virheellisesti kerrottu, että tv-sarja käsittelisi Hella Wuolijoen elämää.

Kivinokkalaisten taidetta esillä Arlan saunassa ja Wellamossa

Toukokuu näyttää olevan kivinokkalaisten taiteilijoitten kuukausi.

Arlan Saunassa on kivinokkalaisen Kimmo Virran Kallio-aiheisia valokuvia. Näyttely on avoinna toukokuun loppuun, joten vielä ehtii saunomaan ja katsomaan kuvia. Näyttelyn tapahtumasivu Facebookissa täällä.

Katajanokalla ravintola Wellamossa on yhdeksän taiteilijan yhteisnäyttely. Taiteilijalistalta tunnistin kivinokkalaisiksi ainakin Laura Salaman sekä kahvilaemäntä Maija Myvönen-Hossainin. Wellamon näyttely avoinna 15.6. saakka. Wellamon kotivisut täällä.

Kun ette ole Kivinokassa, olkaa näyttelyissä. Kulttuuri ja taide virkistää ja pidentää elämää.

Kirppis ja siivouspäivä - plussat ja miinukset

Viime lauantaina Kivinokassa vietettiin siivouspäivää, kirppispäivää ja ravintolapäivää samaan aikaan. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun näitä kaikkia vietettiin samana päivänä. Tämä toimi ikään kuin testinä, että kannattaako jatkossakin järjestää vastaavaa.

Tässä omasta näkökulmastani plussia ja miinuksia.

Plussat:

+ Ihmisillä oli hauskaa ja paikalla olleet nauttivat silmin nähden tapahtumasta. Eikä edes satanut.

+ Tehokasta siivoomista. Rantoja, palstakopin ympäristöä, kesämajojen ympäristöjä ja monia muita yleisiä tiloja tuli siivottua. Kiitettävää ahkeruutta, kiitos siitä. Paljon oli vapaaehtoisia auttamassa ja tekemässä. Roskalavat tulivat täyteen, enempää ei voi vaatia.

+ Synergiaa. Uskon, että kirppiksen järjestäminen toi paikalle myös sellaisia "siivoojia", jotka eivät välttämättä muuten olisi tulleet.

+ Ravintolapäivä. Ravintolapäivä sattui olemaan samana päivänä, mutta siitä on hieman vaikea sanoa mitään. Ruokaa oli myymässä vain muutama innokas. Meidän piirakkamme menivät lähes kaikki. Ja makkaralla oli kova kysyntä. Alkujaan oli tarkoitus, että makkarat ovat vain talkooväelle. Mutta kysyntä oli niin kovaa, että piti oikein lähteä kaupasta hakemaan lisää. Suomi on makkaramaa. Ja vaikkei ruuan myyjiä hirveästi ollutkaan paikalla, niin oli se Ravintolapäivä tässä yhteydessä kuitenkin mukava pieni lisä. Plussalle jää.

Miinukset:

- Kirppis ja siivouspäivä ehkä hieman söivät toisiaan. Huomasin itse, ettei oikein taivu kaikkeen samaan aikaan. Piti keskittyä joko siivoomiseen tai myymiseen. Ostelemaan en ehtinyt ollenkaan. Pohdin, että voisiko ensi vuonna siivouspäivän ja kirppispäivän järjestää peräkkäisinä päivinä: toinen lauantaina ja toinen sunnuntaina. Ehkä siinä ei kuitenkaan ole järkeä, ehkä väkeä ei riitä molemmille päiville.

- Roskalavat ja kirppis olivat molemmat rannalla. En tiedä oliko roskalavojen ympäristö nyt niin hirveän idyllinen paikka kirppikselle. Mietin, että olisiko kirppis kannattanut järjestää vaikka urheilukentällä. Ehkä ei kuitenkaan, siellä olisi ollut varmaan paljon vähemmän väkeä. Oli se kuitenkin kiva, että oltiin kaikki samassa paikassa. Ehkä lavat voisi ensi kerralla sijoitella hieman toisin.

SUMMA SUMMARUM: Plussat voitti 3-2. Mielestäni onnistunut ja kokeilemisen arvoinen tapahtuma. Pientä viilaamista ja hiomista, niin ensi vuonna vielä parempi. Vai mitä mieltä itse olette?

Maanomistajan kierros Kivinokassa

Saaritoimikunta teki kierroksen Kivinokassa Helsingin rakennusviraston ja Staran edustajien kanssa. Kyseinen kierros tehdään joka kevät. Maaomistaja katsastaa tilukset, missä kunnossa paikat ovat ja antaa lopuksi kehotukset (lue: määräykset) mihin toimenpiteisiin tulee ryhtyä.

Aurinko pilkisti puitten välistä ja seurueemme oli hyvällä tuulella. Tapaaminen oli hyvin antoisa ja ajatuksia heräsi puolin ja toisin. Tässä nyt muutama keskeinen kohta, mitä retkellä käsiteltiin:

Rakennusten kunto

Todettiin, että moni Kivinokan yleisistä rakennuksista kaipaa face-liftiä. Monet jopa aika perusteellistakin remonttia. Toivotaan, että ainakin huvimajat, urheilukentän koppi, tanssilava ja vahtitupa saataisiin jo tänä kesänä kuntoon. Näissä kaivataan talkooväkeä. Jos osaat ottaa vasaran käteen oikein päin, niin saa ilmoittautua (saaritoimikunta@kivinokka.fi).  

Vieraskasvit

Tästä tuli kaupungilta hyvin tiukkaa ukaasia. Vieraskasvit on saatava kuriin ja kesämajojen pihoille ei saa istuttaa mitään. Piste. Kesämajalaiset voivat auttaa asiaa kolmella tavalla:

1) Älä istuta kesämajasi pihaan mitään
2) Tuhoa kesämajasi lähistöltä kaikki vieraskasvit (kitkentäohje täällä)
3) Osallistu jättipalsami-talkoisiin 13.6. klo 15.

Tässäpä nämä konkreettisimmat asiat. Leikkipaikkoja lapsille toivottiin, katsotaan eteneekö asia tämän hallituskauden aikana.

Palstakausi käyntiin kimpassa

Kuokka heilui ja hiki valui. Se tekee suomalaiselle kaupunkilaismiehellekin ihan hyvää välillä, että saa kokea olevansa oman elämänsä Koskelan Jussi. Kuokka ja mies oli, suota ei. Suon sijaan oli viljelypalsta. Tämän lähemmäs väinölinnamaista sielunmaisemaa tuskin Kehä III:n sisäpuolella voi päästä.

Lauantaina pidettiin Kivinokan palstalla "palstatalkoot". Nyt on palsta taas ihan erinäköinen. Rikkaruohoja kitkettiin ja maanmuokkauskoneella laitettiin palstoja kevätkuntoon (olisi muuten Koskelan Jussi ollut aika kateellinen maanmuokkauskoneesta, sillä olisi suo kääntynyt hieman rippeämmin).

Aurinko  paistoi ja kivaa oli. Palstamakkaratkin grillattiin. Tämä oli oikein mukava tapa virallisesti avata palstakausi. Yhdessä. Kyllä siellä palstalla taas ehtii yksin touhuta ja tuskastua. Kimpassa on voimaa!

Kivinokan puomi-gate - 11 faktaa

Kivinokan luontopolku on puomin takana.

Kivinokan puomi-asiassa liikkuu runsaasti huhuja, kuulopuheita ja virheellistä tietoa, kuten nettikeskusteluissa käy ilmi. Kokoan tähän asiaan liittyviä faktoja, jotta keskustelu pysyisi kasassa.

11 faktaa Kivinokan puomista:

Fakta 1: Miten ennen oli. Kivinokkalaiset ry:n alueelle johtavan tien alussa on puomi. Puomi on menneinä kesinä ollut lukossa. Kesälukkoon on ollut Kivinokkalaiset ry:n myöntämä avain vain niillä kesämaja-alueen mökkiläisillä, jotka on luokiteltu jotenkin invalideiksi. Lisäksi avain on ollut muutamilla Saaritoimikunnan ja huoltotoimikunnan jäsenillä. Puomin lukko on ollut kesäisin auki parina viikonloppuna, jolloin on voinut tehdä huoltoajoa kesämajoille.

Fakta 2: Miten nyt on. Kaupunki määräsi viime kesänä, että puomi pitää olla auki. Perusteluja tähän oli kolme: A) Invalidien tulee päästä esteettä alueelle (mm. rannalle, esteettömän luontopolun alkuun, kahvilaan, yms) käyttäen vaikkapa invataksia. B) Pelastusnäkökulma. Pelastuslaitoksen, ambulanssien ja muiden hälytysajoneuvojen tulee päästä esteettä alueelle. C) Missään muuallakaan virkistysalueella ei ole lukittua porttia (ei Saurasaaressa, ei Lauttasaaren kesämaja-alueella...)

Fakta 3: Sopimus? Kivinokkalaiset ry:n entisten päättäjien mukaan puomin lukosta on kaupungin kanssa aikanaan sovittu. Kaupungin edustajan mukaan mitään sopimusta ei ole koskaan tehty. Kaupungin edustaja vastaa kysymykseen, miksi puomi on ollut aikaisempina vuosina kiinni, että "ei mitään tietoa".

Fakta 4: Kaupungin tiet. Kivinokan tiet ovat kaupungin hallitsemaa aluetta. Kivinokkalaiset ry on vuokrannut teiden ympärillä olevat kesämaja-alueet, mutta tieverkosta vastaa kaupunki. Heillä siis on juridinen valta päättää tiestä.

Fakta 5: Invalidien pääsy alueelle. Kivinokassa on esteetön luontopolku, joka on tehty invalideille. Heidän tulee totta kai sinne päästä, koska sellainen on tehty. Invalidien tulee päästä myös kaupungin yleiselle uimarannalle. Invalidien tulee päästä vierailemaan kesämajoilla. Tästä ei ole kahta kysymystäkään. Aikasempina vuosina Kivinokkalaiset ry:n kesätyöntekijät ovat käyneet tarvittaessa päästämässä invalidit alueelle muodollista (2 euroa?) korvausta vastaan. Korvaus on otettu siitä vaivasta, jos joutuu kesken työpäivän tulemaan toiselta puolelta Kivinokka avaamaan puomia. Tämä käytäntö ei tule kaupungin mielestä kuuloonkaan. Invalideillä tulee olla esteetön pääsy.

Fakta 6: Keskustelut pelastuslaitoksen kanssa. Saaritoimikunnan edustaja on kuluvana keväänä keskustellut pelastuslaitoksen kanssa Kivinokan turvallisuudesta ja lukkoasiasta. Pelastuslaitoksen viesti oli, että parempi pitää puomi avoinna.

Fakta 7. Ambulanssien pääsy alueelle. Viime vuonna oli pari läheltä-piti-tilannetta, kun ambulanssit eivät päässeet puomin taakse. Pelastushenkilökunta joutui ottamaan jalat allensa.

Fakta 8: Putkilukko. Portin tolppaan on aikanaan asennettu putkilukko, jossa lukon avaimet. Tämä ei ratkaise ongelmaa, sillä on usein nähty että pelastushenkilökunnalla ei siitä ole tietoa. Kaikkiin ambulansseihin sitä tietoa on myös vaikea välittää. Usein on käynyt niin, että lukko on rikottu pihdeillä tai sitten alueelle on tultu juoksujalkaa. Tämä on hyvä idea, vaan ei toimi käytönnössä.

Fakta 9. Huoltoajo sallittu. Koska kaupunki Kivinokan maan omistajana ja teiden haltijana määrää, että puomin on oltava auki ja vain huoltoajo on sallittu, tulee tähän tyytyä, kunnes kaupunki jotain toista päättää. Huoltoajo on siis sallittua alueelle halki kesän (huoltoajon määritelmä löytyy täältä.)

Fakta 10. Pysäköinti kielletty. Huoltoajo ei tarkoita, että alueella saa pysäköidä, paitsi aivan lyhytaikaisesti huoltoajoon liittyen. Kaupungin pysäköinninvalvonta käy alueella tekemässä tarkastuksia. Eli kaupunki määrää säännöt ja kaupunki sääntöjä valvoo ja säännönrikkojia tarvittaessa rankaisee. Se on virkamiesten tehtävä, ei kenekään muun. Se miten virkamiehet tehtäväänsä hoitava, on sitten asia erikseen

Fakta 11. Autoilu on lisääntynyt. Kun puomista poistettiin avain viime kesänä, sen jälkeen autoilu Kivinokassa on kaiketi lisääntynyt. Moni tien varren kesämajalainen on näin raportoinut, ja kai heitä on uskominen. Ja onhan se ihan luonnollista. Jos alueelle saa tehdä huoltoajoa, niin varmasti aluelle ajetaan enemmän kuin silloin, jos ei saa tehdä huoltoajoa.

Näillä faktoilla eteenpäin. Näistä faktoista saa sitten olla ihan mitä mieltä tahansa. Tämä on asia, jossa ei ole oikeaa eikä väärä mielipidettä.

Esitellään asiaa kaupungille, jos joku keksii täydellisen kuningasidean, jossa on huomioitu KAIKKI seuraavat asiat:

- Miten invalidit ja invataksit yms. pääsevät alueelle rajoituksetta aina kun haluavat?
- Miten paloautoille, ambulansseille, ja poliiseille taataan täysin esteetön pääsy alueelle?
- Miten kesämajalaisten huoltoajoon kuulumatonta autoilua saa vähennettyä?
- Miten tarpeetonta huoltoajoa saa vähennettyä?

Viljelykausi lähestyy - samoin maanmuokkauspäivä

Minä vahdin täällä.

Kevät alkaa olla jo pitkällä ja kesä lähestyy. Samalla lähestyy myös monien (kauhullakin) odottama viljelypalstakausi. Itse yritän taas saada chilit kukkimaan, perheen toinen puolisko saanee hoitaa loput. Retiiseistä tuli viime kesänä yliannostus, nyt voisi kokeilla vaihteeksi jotain muuta. Ehkä valkosipulia.

Saaritoimikunnan palstavastaava Marja Sylman on järkkäämässä lauantaina 9.5. palstaviljelypäivää, jossa on tarkoitus muun muassa antaa vinkkejä viljelijöille (kuulemma joku alan expertti olisi tulossa paikalle kertomaan) ja opastaa maanmuokkauskoneen käytössä.

Maanmuokkauskone on ollut ihan liian vähällä käytöllä. Ei sitä sen takia ole hankittu, että se seisoisi vajassa keväästä syksyyn. Se pitää saada jollain tapaa parempaan käyttöön. Ongelma on siinä, että ei ole ollut oikein henkilöä, joka sitä olisi hoitanut: Opastanut käyttöön, hakenut sen tarvittaessa vajasta, hankkinut bensat, huoltanut, yms.

Jos joku kokee olevansa todellinen maanmuokkauskone-expertti (tai sellaiseksi haluava), eikä pieni vastuu pelota, niin saa ilmoittautua Marjalle maanmuokkauspäivänä (tai peltotoimikunta@kivinokka.fi).

Ja palstat tulee muuten olla viljeltynä toukokuun loppuun mennessä, muuten tulee viikatemies ja vie palstan pois. Näin on kerrottu Helsingin palstaviljelysäännöissä, joita mekin olemme velvollisia noudattamaan. Jonossa on paljon halukkaita viljelijöitä.

Nyt saa myös vuokrata puolikkaita palstoja, jos kokee, että kokonainen on liian suuri hallittavaksi. Hinnat 30 e palsta / 20 e puolikas palsta.

Kivinokan kaunein palsta -valokuvakilpailu on käynnissä jälleen tulevana kesänä. Lisätietoa siitä: kivinokka.fi/valokuvakilpailu.

Tässäpä vielä palstaviljelyyn liittyviä linkkejä:

- Kivinokan palstaviljelijöiden oma Facebook-ryhmä
- Helsingin kaupungin ohjeet palstaviljelijöille
- Viljellään kaupungissa
- Vieraskasvien torjuntaohjeet
- Hyötykasviyhdistyksen viljelyvinkit
- Käsittele puutarhajäte oikein

Kesämajojen tarkistuskierroksella

Eilen tehtiin perinteinen ja pakollinen Saaritoimikunnan "natsi-kierros" eli käytiin tarkastamassa, miltä kesämajat näyttävät. Runsaat 3 tuntia ulkoilua ja 380 mökkiä tuli tsekattua. Jos joku näki mustiin pukeutuneen epäilyttävän näköisen pipopäisen hiipparin haahuilevan alueella, niin se olin vaan minä.

Täytyy sanoa, ennakko-odotusten vastaisesti, että yllättävän hyvässä kunnossa kesämajat näyttivät olevan yleisesti. Ja paljon alueella puuhastellaan: remontoidaan, puretaan vanhaa ja rakennetaan uutta.

Mutta sitten on se toinen ääripää. Hylättyjä kesämajoja, joissa on ikkunat rikki ja ovet repsottavat auki. Sydäntä särkee, kun sellaisen ohi kävelee. Sellaiset täytyy saada ehdottomasti parempaan käyttöön.

Monien kesämajojen pihat ovat myös sangen ruokottoman näköiset, kun roskia ja jätettä on heitetty luontoon lojumaan.

Ymmärrän sen jotenkin, että jos ei ole autoa, niin pienempää jätettä on hankala viedä kaatopaikalle. Siis sellaista jätettä, joka ei talousjätteeksi kelpaa ja joka ei isompaa jätelavaakaan täytä.

Oman kesämajan ympäristön siistinä pitäminen on myös naapurin huomioon ottamista. Epäsiisti ympäristö häiritsee monia, mutta ei kukaan kehtaa ja uskalla mennä naapurilleen huomauttamaan asiasta. Siinä on naapurisopu koetuksella sen jälkeen. Eiköhän jokainen huomaa ja ymmärrä, jos oman majan ympäristö on epäsiisti.

Mutta ilouutisia näille: Kivinokan oma Siivouspäivä ja Kirppis järjestetään lauantaina 16.5. Laittakaa kalenteriin! Silloin Kivinokassa on kesämajalaisten käytössä pari jätelavaa, johon voi tuoda jätettä. Pihat siistiksi ja ylimääräinen roju pois luonnosta. Ja lisäksi samaan aikaan järjestetään Kirppis, jossa kesämajalaiset voivat myydä ylimääräistä tavaraansa pois. Ja jos ei mene tavara kaupaksi, niin roskalava odottaa vieressä.

Kirppis tultaneen järjestämään uimarannalla, jonne kaikki mökkiläiset voivat tulla myymään tavaraansa. Ja roskalavat varmaankin tulevat myös olemaan uimarannan tuntumassa. Tarkempia tietoja Kirppiksestä ja Siivouspäivästä tulee lähempänä kyseistä ajankohtaa. Huhu kertoo, että ehkä jotain muutakin ohjelmaa olisi kyseisenä päivänä tarjolla...

Ja kuinka sattuikaan: samana päivänä (16.5.) on Kansallinen talkoopäivä!

Joten pihat siistiksi. Pihoja voi somistaa monilla pienillä jutuilla. Tässä pari esimerkkiä, joita sattui silmään eiliseltä kierrokselta:

EDIT: Siivouspäivä ja Kirppis on 16.5. lauantaina, ei sunnuntaina kuten alunperin luki. 

Luonnosta hyvinvointia ja terveyttä

Kävin metsäisellä aamukävelyllä professori Liisa Tyrväisen kanssa, joka on perehtynyt luonnon hyvinvointivaikutuksiin. Hän on Metsäntutkimuslaitoksella tutkinut luontoa ja terveyttä. Tutkimusten pohjalta on syntynyt kirja Hyvinvointia metsästä (SKS). Tutkimukset varmasti kiinnostavat kivinokkalaisiakin.

Tyrväinen pitää kaupunkiluontoa äärimmäisen tärkeänä ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Stressin poistajana virkistysalueet ovat kullan arvoisia. Luonnossa tulee liikuttua kuin varkain, ja tottahan toki liikunta on aina hyvästä. Hän kehotti myös tonkimaan maata. Lasten pitää rakentaa majoja, aikuisten marjastaa ja sienestää. Maasta irtoavat mikrobit vaikuttavat uusimpien tutkimusten mukaan vastustuskykyyn ja allergioihin.

Tyrväisen porukka oli myös tehnyt kenttäkokeen, jossa ihmisiä tutkittiin työpäivän jälkeen kolmessa eri ympäristössä: metsävaltaisessa Keskuspuistossa, puistomaisessa Alppipuistossa ja ydinkeskustassa. Kullakin alueella istuskeltiin 15 minuuttia ja sen jälkeen tehtiin puolen tunnin kävelylenkki.

Koehenkilöiltä mitattiin muun muassa verenpainetta ja sydämen sykevaihtelua. Testin psykologisessa osassa kyseltiin koehenkilöiden mielialan muutoksia ja stressistä elpymistä. Tutkimuksen mukaan Keskuspuistossa ja Alppipuistossa elvyttiin stressistä paljon paremmin kuin keskustassa. Eroja havaittiin jo 15 minuutin istumisen jälkeen.

Ei siis mikään ihme, että Kivinokassa sielu lepää ja sieltä poistuu rentoutuneena. Suosittelen Hyvinvointia matsästä -kirjaa lämpimästi.

Kevään merkkejä Kivinokassa

Kevät on jo saapunut Kivinokkaan. Viime sunnuntaina käytiin mökillä ensimmäistä kertaa syksyn jälkeen ja puuhasteltiinkin siellä sitten samalla koko päivä.

Toki muutaman kerran tuli talvella piipahdettua ja tarkastettua, ettei ikkunoita ole rikottu. Naapurimökkiläisen kanssa kävimme suunnilleen vuorotellen Kivinokassa läpi talven ja raportoitiin toisillemme, että mökillä on kaikki kunnossa.

Aika monet sissit ovat Kivinokassa jo viettäneet öitäkin. Eräs kolmelapsinen perhekin oli siellä yötä viikonloppuna. Yöllä olivat heränneet lisäämään puita kaminaan ja kuulemma hyvin oli pärjätty.

Meillä kun ei ole majassa mitään lämmitystä, niin vielä saadaan odottaa tovi, että yöksi voi jäädä.

Tässä ihmetellään maasta puskevaa sinistä krookusta.

Haravoitiin lehdet pihalta ja siivottiin.

Grilli kaivettiin varastosta ja syötiin "kesän" ekat makkarat.

Varastoon oli joku eläin, ehkä orava, tehnyt talven aikana pesän. Otin sen varovasti sieltä ulos. Tyhjä oli.

Ranta oli jo täynnä porukkaa, vaikka oli vasta maaliskuun puoliväli! Ihmiset potkivat palloa ja nauttivat auringosta. Muutenkin oli paljon porukkaa liikkeellä. Parkkipaikka oli lähes täynnä autoja.

Ne, jotka eivät vielä ole talven jälkeen Kivinokkaan ehtineet, niin sinne vaan reippaasti tutkimaan kevään merkkejä. Kivinokassa paistaa aina aurinko. 

Mitä tehdä Kivinokan urheilukentille?

Olympiakisailua. Näitä lisää.

Kivinokan kyselyn mukaan 77 % vastaajista oli sitä mieltä, että Kivinokan urheilukentät kaipaavat kohennusta.

Kivinokassa on kolme jalkapallokenttää, joista yksi Kivinokkalaiset ry:n alueella, yksi JHL:n alueella ja yksi Ponnistuksen alueella. Lisäksi kivinokkalaiset ry:n alueella on lentopallokenttä ja petankkikenttä. Jokainen yhdistys tietenkin vastaa omasta kentästään, enkä siihen ala puuttumaan, mitä kukakin yhdistys kentällään tekee. Se on jokaisen oma asia.

Ponnistuksen kenttä lienee aktiivisimmassa käytössä, johtuen siitä että Ponnistus on luonteeltaan urheiluseura.

Mutta eräs vastaajista kiteytti asian hyvin: "Parempi 2 kenttää käytössä kuin 3 vajaakäytössä. 3 fudiskenttää Kivinokassa on liikaa."

Kivinokkalaisten kenttä on hyvin usein tyhjillään. Se on lähinnä läpikulkupaikka mökkialueelta viljelypalstoille. Sen huomaa siitäkin, että kentälle on tallaantunut palstoille johtava polku. Kerran kesässä kentällä on olympialaiset ja rosvopaistijuhlat. Joskus siellä käy joku potkimassa palloa.

Kolmelle kentälle ei löydy tarpeeksi käyttöä. Mitä hyötyä tyhjistä kentistä on kenellekään?

Ja kaiken lisäksi kentät eivät ole edes siinä kunnossa, että niissä voisi pelata oikeita pelejä, kuten esimerkiksi Helsinki Cupia tai muita turnauksia. Yksi kenttä pitäisi ehdottomasti kunnostaa siihen kuntoon, että siellä voisi pelata virallisia pienen kentän pelejä. Nurmi kuntoon, rajat kuntoon, huolto kuntoon, maalit kuntoon. Kenties tekonurmi.

Silloin kentälle voisi saada säpinää ja pelejä arki-iltaisin. Jos kentällä pelataisiin Palloliiton nappulaliigapelejä tai harrastussarjaa, niin sutinaa olisi toukokuusta syyskuulle. Ja koska pelit ovat iltaisin, kentät olisivat vapaassa käytössä päivisin ja usein viikonloppusin.

Tähän kehitykseen tuskin yksikään Kivinokan järjestö pystyisi, vaan se vaatisi ehdottomasti kaupungin myötämielistä tukea.

Ja mahtuisi varmaan yhden kentän päätyyn tenniskenttäkin.

Ystävyysottelun jälkeen Ponnareiden kentällä. Tällaistakin lisää.

Kivinokkalaisten futiskentän vieressä oleva lentopallokenttä on kenties vielä vähemmällä käytöllä. Yksi syy siihen on se, että kenttä soveltuu lentopalloon kovin huonosti. Alusta on usein vetinen ja kostea. Kenttää ympäröi nokkoset ja muut pusikot, joista on ikävää hakea palloa koko ajan. Pelaaminen ei ole hirveän miellyttävää. Siinä pitäisi saada ympäristöä siistittyä jollain tapaa ja hiekka-alusta olisi nykyistä parempi.

Kyselyssä vastaajat ideoivat kiitettävästi kentille erilaista toimintaa: Sulkapalloa, krokettia, bocciakenttä, puistoshakkia, ulkoliikuntalaitteita, frisbee-golfia. Joku halusi kentille lisää kesämajoja.

Keitä Kivinokassa käy ja mitä ne siellä tekee?

Kivinokan tapahtumat kiinnostaa ihmisiä.

Palaan taas syksyiseen Kivinokka-kyselyyn ja kohtaan, jossa hieman kartoitettiin Kivinokassa vierailevien profiilia. Siis sitä, että miksi muut kuin kesämajalaiset saapuvat Kivinokkaan.

Meidän kesämajalla kävi viime kesänä nopeasti laskettuna noin 40 vierasta. Mutta lähistöllä majaileva kesämajalainen laski, että hän oli kestinnyt 80 vierasta!

Jotenkin elin mielikuvissa, että suurin osa Kivinokan vierailijoista käy kylässä kesämajoilla. Mutta miten väärässä tuo mielikuva olikaan. Kyselyn mukaan 23 % Kivinokassa vierailevista käy tuttavansa kesämajoilla. Se oli vasta kuudenneksi suosituin syy käydä Kivinokassa.

Ylivoimaisesti suurin syy käydä Kivinokassa on ulkoilu ja liikunta. Toisin sanoen virkistys. 78 % vastaajista ilmoittaa ulkoilun ja lenkkeilyn syyksi tulla Kivinokkaan.

Uimaranta näyttelee tärkeää osaa Kivinokassa. Noin puolet vastaajista ilmoittaa, että saapuu Kivinokkaan uimaan. Tästä syystä uimarannan kehittäminen entistä viihtyisämmäksi paikaksi on tärkeää, samaa mieltä kyselyssä oltiin. Ei niin, etteikö uimaranta olisi nykyiselläänkin erittäin viihtyisä ja mukava paikka. Mutta aina voi pikkuisen viilata.

Moni kokee Kivinokan kahvilan tärkeäksi paikaksi. 48 % vastaajista kertoo käyvänsä Kivinokassa kahvilassa. Maija sai kioskilleen lisäaikaa ainakin tulevan kesän. Toiveissani on, että kahvilan kanssa voisi tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä. Mitä se voisi olla? En tiedä. Rosvopaistilippujen myyntiä, venepolettien myyntiä, yms. Katsotaan mitä keksitäään.

Luontoharrastajia ja kalastajia Kivinokassa käy myös paljon. 4 % vastaajista käy Kivinokassa kalastamassa. Luku lienee oikeasi jonkin verran suurempi, sillä iso osa kalastajista on ulkomaalaistaustaisia ja siksi eivät varmaaan ole kyselyyn osallistuneet.

Myös Kivinokan tapahtumissa käy paljon ihmisiä. Juhannusjuhlat, KinoKivinokka ja muut hienot tapahtumat vetävät porukkaa.

Mistä Kivinokkaan tullaan?

Se ei yllätä lainkaan, että Kivinokkaan tullaan lähialueita, kuten Herttoniemestä tai Kulosaaresta. Monille se on tärkein lähivirkistysalue. 29 % vastaajista on Herttoniemestä ja Kulosaaresta.

Yllättävää sen sijaan on se, että yhtä paljon (29 %) Kivinokkaan tullaan Pohjois- ja Länsi-Helsingistä. Olisin odottanut, että Kallion alue (24 %) ja muu Itä-Helsinki (19 %) olisi ollut edellä.

Suunnilleen joka kymmmenes vastaaja tuli Kivinokkaan Helsingin ulkopuolelta. Sekin on aika iso luku. Kivinokka ei siis ole pelkkä "lähivirkistysalue."

Suuri osa vastaajista (43 %) käy Kivinokassa muutaman kerran vuodessa, mutta lähes puolet käy ainakin kuukausittain, jos ei jopa viikottain.

Vastaajien ikä

Voisi kuvitella, että kun suurin osa vastauksista tuli netin kautta (manuaalisia lomakkeita tuli vain muutamia), niin se suosisi nuorta väkeä, ja "nuorison" vastaukset ylikorostuisivat.

Mutta näyttää vahvasti siltä, että seniorit ovat aika hyvin kehittyvässä Suomessa ottaneeet netin haltuun.

Vastaajista 34 % on yli 50 vuotiaita, ja heistä 12 % yli 60-vuotiaita. Alle 20-vuotiaita vastaajia oli 0 % - siis ei yhtäään! Ja 20-30-vuotiaitakin oli vain 9 %. Suurin osa vastaajista sijoittuu välille 30-50 vuotta.

Näillä mennään kohti kevättä!